Johtamisen merkitys poikkeustilanteessa ,Valio Jyväskylä jakeluvarasto
Jalli, Atte (2020)
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020111222690
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020111222690
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä käsitellään johtamisen merkitystä poikkeustilanteessa. Toimeksiantajana toimi Valio Oy, ja työssä käsitellään Jyväskylän jakeluvaraston johtamiskäytäntöjä.
Aluksi käydään läpi tutkimuksen taustaa, jossa pureudutaan johtamiseen sekä kriisin käsittelyyn. Selvitetään tutkimuksen tavoitteet sekä tutkimuskysymykset. Ensimmäisessä luvussa käydään läpi tutkimusmenetelmät ja tutkimuksen rajaukset sekä avataan opinnäytetyön rakennetta.
Toisessa luvussa käydään läpi varastonhallintaa yleisellä tasolla ja varastotoimintojen johtamista. Johtamisen osa-alueista syvennytään johtamiseen yleisesti, moninaisuuden johtamiseen, strategisen johtamisen tärkeyteen sekä kriisijohtamiseen. Tässä työn osassa avataan myös hieman COVID-19:n perustietoja sekä sen vaikutusta liiketoimintaan.
Opinnäytetyön kolmannessa luvussa kerrotaan Valio Oy:sta sekä muun muassa sen arvoista ja visioista. Luvussa käsitellään Jyväskylän toimipaikan varaston rakennetta niin perustoimintojen osalta kuin johtamisenkin osalta. Vallitseva COVID-tilanne on kaikille uusi kriisi ja se on tuonut myös Valiolle uusia toimintamalleja, joita käydään läpi luvussa ”Uusi normaali”.
Neljännessä luvussa käydään läpi empiirisen kyselytutkimuksen toteutus ja tulokset sekä esitetään toteutettu lomake, jonka pohjalta tulokset on analysoitu. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten johtamisessa ollaan onnistuttu Jyväskylän jakeluvarastolla niin sanottuna normaaliaikana ja vastaavasti miten poikkeusaikana. Vastaajana oli varastotyöntekijöitä, jotka vastasivat heille annetun kyselylomakkeen mukaisesti. Vastaukset käsiteltiin anonyymisti. Kyselytutkimuksesta kävi ilmi, että johtaminen poikkeusaikana sujuu kaiken kaikkiaan melko hyvin jakeluvarastolla. Normaaliajan johtamisessa oli enemmän hajontaa. Vaikka tätä kirjoitettaessa eletään vielä poikkeusaikaa, on kyselylomakkeesta otettava vinkkiä johtamistapojen parantamiseksi jo nyt.
Viidennessä luvussa esitetään empiirisen tutkimuksen johtopäätöksiä sekä kehitysideoita. Lopussa on työn pohdinta, jossa pohditaan työtä kokonaisuuden kannalta.
Aluksi käydään läpi tutkimuksen taustaa, jossa pureudutaan johtamiseen sekä kriisin käsittelyyn. Selvitetään tutkimuksen tavoitteet sekä tutkimuskysymykset. Ensimmäisessä luvussa käydään läpi tutkimusmenetelmät ja tutkimuksen rajaukset sekä avataan opinnäytetyön rakennetta.
Toisessa luvussa käydään läpi varastonhallintaa yleisellä tasolla ja varastotoimintojen johtamista. Johtamisen osa-alueista syvennytään johtamiseen yleisesti, moninaisuuden johtamiseen, strategisen johtamisen tärkeyteen sekä kriisijohtamiseen. Tässä työn osassa avataan myös hieman COVID-19:n perustietoja sekä sen vaikutusta liiketoimintaan.
Opinnäytetyön kolmannessa luvussa kerrotaan Valio Oy:sta sekä muun muassa sen arvoista ja visioista. Luvussa käsitellään Jyväskylän toimipaikan varaston rakennetta niin perustoimintojen osalta kuin johtamisenkin osalta. Vallitseva COVID-tilanne on kaikille uusi kriisi ja se on tuonut myös Valiolle uusia toimintamalleja, joita käydään läpi luvussa ”Uusi normaali”.
Neljännessä luvussa käydään läpi empiirisen kyselytutkimuksen toteutus ja tulokset sekä esitetään toteutettu lomake, jonka pohjalta tulokset on analysoitu. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten johtamisessa ollaan onnistuttu Jyväskylän jakeluvarastolla niin sanottuna normaaliaikana ja vastaavasti miten poikkeusaikana. Vastaajana oli varastotyöntekijöitä, jotka vastasivat heille annetun kyselylomakkeen mukaisesti. Vastaukset käsiteltiin anonyymisti. Kyselytutkimuksesta kävi ilmi, että johtaminen poikkeusaikana sujuu kaiken kaikkiaan melko hyvin jakeluvarastolla. Normaaliajan johtamisessa oli enemmän hajontaa. Vaikka tätä kirjoitettaessa eletään vielä poikkeusaikaa, on kyselylomakkeesta otettava vinkkiä johtamistapojen parantamiseksi jo nyt.
Viidennessä luvussa esitetään empiirisen tutkimuksen johtopäätöksiä sekä kehitysideoita. Lopussa on työn pohdinta, jossa pohditaan työtä kokonaisuuden kannalta.