Ikääntyneen toimintakyvyn edistäminen päivätoiminnassa
Hollming, Mesimari; Suurpää, Hanna (2020)
Hollming, Mesimari
Suurpää, Hanna
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020111222754
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020111222754
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Rauman päivätoiminnan yhteistyökumppaneiden odotuksia ja toiveita päivätoiminnan ikääntyneen toimintakykyä edistävistä toiminnoista. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa, jonka avulla päivätoimintaa voidaan kehittää. Työn teoriaosuus kattaa kuvauksen ikääntyneen fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta toimintakyvystä, sen muutoksista ja edistämisestä. Työssä käsitellään myös Rauman vanhuspalveluiden alaisuudessa toimivaa päivätoimintaa.
Opinnäytetyö tehtiin kvantitatiivisena tutkimuksena. Tutkimusaineisto kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella, joka luotiin tätä opinnäytetyötä varten. Aineisto kerättiin syyskuussa 2020. Kyselylomakkeessa oli sekä strukturoituja että avoimia kysymyksiä. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat Rauman kotihoidon itäisen ja läntisen alueen yksiköiden ja lyhytaikaishoidon yksikkö Marttilanmäen hoitotyöntekijät (N=76). Vastausprosentiksi saatiin 18 %. Tutkimusaineisto analysoitiin pääosin tilastollisesti hyödyntäen Microsoft Exel-ohjelmaa. Avoimista kysymyksistä saatu materiaali käsiteltiin sisällön teemoittelun avulla.
Tuloksista kävi ilmi, että puolet vastanneista kokee päivätoiminnan tukevan asiakkaan toimintakykyä hyvin. Asioinnin päivätoiminnan henkilökunnan kanssa koki hyväksi vähän yli puolet vastanneista. Tiedonkulun toimivuuden arvioi suuri osa vastanneista kohtalaiseksi. Tiedonkulkua toivottiin kehitettävän päivätoiminnan ja yhteistyöyksiköiden välillä kirjaamisen ja raportoinnin keinoin. Vastauksista ilmeni yhteistyökumppaneiden toive päivätoiminnan tiedottamisen kehittämisestä niin yhteistyökumppaneille kuin heidän asiakkailleenkin. Päivätoimintaa toivottiin järjestettävän erityyppisissä ja –tasoissa ryhmissä. Ikääntyneen toimintakykyä edistäviksi toiminnoiksi toivottiin monipuolisesti erilaisia toimintoja. Fyysistä toimintakykyä tukemaan toivottiin eniten ulkoilua ja tuolijumppaa. Psyykkisen toimintakyvyn tukemiseen määritellyistä vaihtoehdoista lähes kaikki vastaajat toivoivat laulamista, kun taas sosiaaliseen toimintakykyyn vaikuttavista toiminnoista eniten toivottiin lasten vierailuja. Muista toimintakykyä tukevista toiminnoista eniten toivottiin ravitsemuksesta huolehtimista.
Jatkotutkimusaiheena tätä opinnäytetyötä vastaava tutkimus voitaisiin toteuttaa kohderyhmänään omaishoitajat, joiden hoidettava on päivätoiminnan asiakas. Tällöin saataisiin lisää tietoa ja erilaista näkökulmaa päivätoiminnan kehittämistarpeista. Jatkossa voitaisiin tutkia myös päivätoiminnan laatua tarkemmin
yhteistyökumppanien näkökulmasta. Myös tuloksista ilmenneitä kehittämistarpeita voidaan tutkia jatkossa.
Opinnäytetyö tehtiin kvantitatiivisena tutkimuksena. Tutkimusaineisto kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella, joka luotiin tätä opinnäytetyötä varten. Aineisto kerättiin syyskuussa 2020. Kyselylomakkeessa oli sekä strukturoituja että avoimia kysymyksiä. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat Rauman kotihoidon itäisen ja läntisen alueen yksiköiden ja lyhytaikaishoidon yksikkö Marttilanmäen hoitotyöntekijät (N=76). Vastausprosentiksi saatiin 18 %. Tutkimusaineisto analysoitiin pääosin tilastollisesti hyödyntäen Microsoft Exel-ohjelmaa. Avoimista kysymyksistä saatu materiaali käsiteltiin sisällön teemoittelun avulla.
Tuloksista kävi ilmi, että puolet vastanneista kokee päivätoiminnan tukevan asiakkaan toimintakykyä hyvin. Asioinnin päivätoiminnan henkilökunnan kanssa koki hyväksi vähän yli puolet vastanneista. Tiedonkulun toimivuuden arvioi suuri osa vastanneista kohtalaiseksi. Tiedonkulkua toivottiin kehitettävän päivätoiminnan ja yhteistyöyksiköiden välillä kirjaamisen ja raportoinnin keinoin. Vastauksista ilmeni yhteistyökumppaneiden toive päivätoiminnan tiedottamisen kehittämisestä niin yhteistyökumppaneille kuin heidän asiakkailleenkin. Päivätoimintaa toivottiin järjestettävän erityyppisissä ja –tasoissa ryhmissä. Ikääntyneen toimintakykyä edistäviksi toiminnoiksi toivottiin monipuolisesti erilaisia toimintoja. Fyysistä toimintakykyä tukemaan toivottiin eniten ulkoilua ja tuolijumppaa. Psyykkisen toimintakyvyn tukemiseen määritellyistä vaihtoehdoista lähes kaikki vastaajat toivoivat laulamista, kun taas sosiaaliseen toimintakykyyn vaikuttavista toiminnoista eniten toivottiin lasten vierailuja. Muista toimintakykyä tukevista toiminnoista eniten toivottiin ravitsemuksesta huolehtimista.
Jatkotutkimusaiheena tätä opinnäytetyötä vastaava tutkimus voitaisiin toteuttaa kohderyhmänään omaishoitajat, joiden hoidettava on päivätoiminnan asiakas. Tällöin saataisiin lisää tietoa ja erilaista näkökulmaa päivätoiminnan kehittämistarpeista. Jatkossa voitaisiin tutkia myös päivätoiminnan laatua tarkemmin
yhteistyökumppanien näkökulmasta. Myös tuloksista ilmenneitä kehittämistarpeita voidaan tutkia jatkossa.