Mahdollisuus digitaaliseen muutokseen diakoniatyössä : Soveltava tutkimus diakoniatyön kevään 2020 digiloikasta
Koskinen, Tiia; Niemelä, Hanna-Leena (2020)
Koskinen, Tiia
Niemelä, Hanna-Leena
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020111122642
http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020111122642
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli digitaalisen työotteen vahvistaminen, edistäminen ja hyvien toimintatapojen löytäminen diakoniatyöhön. Opinnäytetyön tavoitteena oli dokumentoida diakoniatyössä tapahtuneita covid-19-pandemian rajoitustoimista johtuvia muutoksia keväällä 2020 sekä kuvata diakoniatyön digitaalisia työtapoja ja niissä tapahtunutta kehitystä ennen pandemiaa sekä sen aikana. Lisäksi opinnäytetyössä tarkasteltiin diakoniatyöntekijöiden kokemuksia digitaalisesta muutosprosessista osaamis- ja muutosjohtamisen näkökulmasta. Opinnäytetyö toteutettiin soveltavana tutkimuksena.
Tämän opinnäytetyön tutkimustehtävänä oli kuvata digitalisaation, erityisesti covid-19-kriisin myötä tapahtuneita muutoksia diakoniatyössä. Soveltava tutkimus toteutettiin yhdessä Suomen evankelis-luterilaisen kirkon Kirkkohallituksen toiminnallisen osaston kanssa.
Tämä soveltava tutkimus toteutettiin kvalitatiivisesti. Aineisto kerättiin haastattelemalla viittä Suomen evankelis-luterilaisen kirkon diakoniatyöntekijää. Haastattelut toteutettiin ja tallennettiin Microsoft Teams palvelun kautta. Haastattelut toteutettiin yksilöhaastatteluina teemahaastattelun menetelmin. Haastattelujen teemat nousivat tämän opinnäytetyön tietoperustasta. Haastattelujen analysointiin käytettiin induktiivista sisällönanalyysiä.
Tutkimustulokset osoittivat, että digitaalisesti tehty diakoniatyö, digidiakonia, vie diakoniatyöntekijöiden asiantuntijuuden uuteen kontekstiin. Kontekstin hallitseminen sisältää ymmärryksen digitalisaation yhteiskunnallista vaikutuksista sekä digitaalisen median luonteesta. Digidiakoniaa tekevät diakoniatyöntekijät tarvitsevat ajantasaiset ja toimivat työvälineet työn toteuttamiseen kuin myös koulutusta digitaitojen ylläpitämiseen. Digitaalisen työotteen vahvistuminen vaatii Suomen evankelis-luterilaiselta kirkolta sekä seurakunnilta selkeää panostusta digidiakonian kehittämiseen ja henkilöstön kouluttamiseen.
Digidiakonia voidaan nähdä omana erityisenä diakoniatyön työalana, mutta myös osana jokaisen diakoniatyöntekijän työtä. Tämä monikanavaistaa diakoniatyön tavoitettavuutta. Digidiakonian tekijät kaipaavat työn tunnustamista omaksi erityiseksi osaksi diakoniatyötä. Tämän myötä tulevaisuuden digidiakoniatyölle voidaan luoda selkeät tavoitteet sekä toimintasuunnitelma siitä, miten asetetut tavoitteet saavutetaan. Digidiakoniaa tekevät työntekijät kaipaavat selkeitä ohjeita työn tilastoimiseen, apua työn rajaamiseen sekä koulusta tietosuojaan ja tietoturvaan liittyvissä asioissa
Tämän opinnäytetyön tutkimustehtävänä oli kuvata digitalisaation, erityisesti covid-19-kriisin myötä tapahtuneita muutoksia diakoniatyössä. Soveltava tutkimus toteutettiin yhdessä Suomen evankelis-luterilaisen kirkon Kirkkohallituksen toiminnallisen osaston kanssa.
Tämä soveltava tutkimus toteutettiin kvalitatiivisesti. Aineisto kerättiin haastattelemalla viittä Suomen evankelis-luterilaisen kirkon diakoniatyöntekijää. Haastattelut toteutettiin ja tallennettiin Microsoft Teams palvelun kautta. Haastattelut toteutettiin yksilöhaastatteluina teemahaastattelun menetelmin. Haastattelujen teemat nousivat tämän opinnäytetyön tietoperustasta. Haastattelujen analysointiin käytettiin induktiivista sisällönanalyysiä.
Tutkimustulokset osoittivat, että digitaalisesti tehty diakoniatyö, digidiakonia, vie diakoniatyöntekijöiden asiantuntijuuden uuteen kontekstiin. Kontekstin hallitseminen sisältää ymmärryksen digitalisaation yhteiskunnallista vaikutuksista sekä digitaalisen median luonteesta. Digidiakoniaa tekevät diakoniatyöntekijät tarvitsevat ajantasaiset ja toimivat työvälineet työn toteuttamiseen kuin myös koulutusta digitaitojen ylläpitämiseen. Digitaalisen työotteen vahvistuminen vaatii Suomen evankelis-luterilaiselta kirkolta sekä seurakunnilta selkeää panostusta digidiakonian kehittämiseen ja henkilöstön kouluttamiseen.
Digidiakonia voidaan nähdä omana erityisenä diakoniatyön työalana, mutta myös osana jokaisen diakoniatyöntekijän työtä. Tämä monikanavaistaa diakoniatyön tavoitettavuutta. Digidiakonian tekijät kaipaavat työn tunnustamista omaksi erityiseksi osaksi diakoniatyötä. Tämän myötä tulevaisuuden digidiakoniatyölle voidaan luoda selkeät tavoitteet sekä toimintasuunnitelma siitä, miten asetetut tavoitteet saavutetaan. Digidiakoniaa tekevät työntekijät kaipaavat selkeitä ohjeita työn tilastoimiseen, apua työn rajaamiseen sekä koulusta tietosuojaan ja tietoturvaan liittyvissä asioissa