Hur personalen inom Vasa stads småbarnspedagogik upplever sin anmälningsskyldighet enligt barnskyddslagen

Abstract

Syftet med mitt examensarbete är att granska hur personalen inom Vasa stads småbarnspedagogik upplever sin anmälningsskyldighet enligt barnskyddslagen.

Den teoretiska delen behandlar bland annat småbarnspedagogik, barnskydd, olika typer av anmälan, vem som är ansvarig för barns välfärd och hur man tar upp oro.

Tidigare forskning påvisar att personal ibland kan vara osäkra på när och hur de enligt lag är har skyldighet att göra en anmälan, vilket också till en del stämmr in på min forskning.

Jag har använt mig av ett anonymt frågeformulär. Detta för att ge dem en möjlighet till att svara så sanningsenligt som möjligt utan att behöva oroa sig för att deras svar kan spåras till dem.

Majoriteten av respondenterna vet hurdan anmälningsskyldighet de har och kan hantera den. Det finns vissa nyasnsskilnader på respondenternas kunskap och några få som inte har den kunskap som behövs.

Anmälningsskyldigheten upplevs också av majoriteten som någonting naturligt som hör till arbetet medan några upplever den som svår eller jobbig.

Tämän työn tarkoituksena on selvittää, miten Vaasan kaupungin varhaiskasvatuksen henkilökunta kokee heidän lastensuojelulain mukaisen ilmoitusvelvollisuuden.

Työn teoreettinen osa sisältää tarpeellisen teorian koskien esimerkiksi aiheita, kuten varhaiskasvatus, lastensuojelu, erilaiset ilmoitukset, kuka on vastuussa lasten hyvinvoinnista sekä miten huoli otetaan esille.

Aikaisempien tutkimusten mukaan työntekijät voivat välillä olla epävarmoja, koska tai miten on lain mukaan tehtävä ilmoitus. Tämä ilmeni osittain myös minun tutkimukseni tuloksissa.

Kyselyn tulokset on saatu käyttämällä kyselylomaketta, johon kyselyyn osallistuvat voivat vastata nimettömästi. Tämä sen takia, että osallistujat voivat vastata kysymyksiin täysin totuudenmukaisesti ilman huolta, että vastauksia voi yhdistää keneenkään.

Enemmistö vastaajista tietää, millainen ilmoitusvelvollisuus heillä on ja miten he toteuttavat sen. Kyselyyn vastanneiden tiedoissa asiaa koskien oli jonkin verran vaihtelua ja pienellä osalla ei ollut tarvittavaa määrää tietoa.

Enemmistä kokee heidän ilmoitusvelvollisuutensa luonnollisena osana työtä, pieni osa kokee ilmoitusvelvollisuuden hankalaksi tai vaikeaksi

The purpose of this thesis is to examine how the personnel in the city of Vaasa early childhood education feels about their obligation to do child welfare reports if needed.

Subjects as early childhood education, child welfare, different types of reports, who is responsible for children’s welfare and how to bring out concern are detailed in the theoretical discussion.

Previous research has shown that some of the personnel may be uncertain of when or how to do a report according to the law. This was also to some degree consistent with my empirical inquiry.

I used an anonymous web-based questionnaire to ensure that the participants could not be recognised based on their answers.

The majority of the participants were aware of how and when to do a report, there were some inconsistencies in the answers. Some of the participants did not have sufficient knowledge of the subject.

The majority of the participants feels like their obligation to do the reports is a natural part of their work. A small part of the participants feels like it is hard to do.