Haminan Pursiseuran paviljonki: Sisätilojen materiaaliselvitys ja restaurointisuunnitelma
Laulainen, Minna (2020)
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020112323937
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020112323937
Tiivistelmä
Opinnäytetyön aiheena on Haminan Pursiseuran paviljongin sisätilojen materiaaliselvitys ja restaurointisuunnitelma. Materiaaliselvityksessä keskityttiin rakennuksen sisätilojen maaleihin ja väreihin. Restaurointisuunnitelmassa tavoitteena oli laatia kiireellisyysjärjestys restauroinneille ja selvittää tarvittavat restaurointimenetelmät. Paviljongin säilymistä vertailtiin myös kahden muun paviljonkirakennuksen säilymiseen Suomessa.
Päätutkimuskysymyksenä oli: Miten restauroidaan Pursiseuran paviljongin sisätilat? Alatutkimuskysymyksinä olivat, millaisia maaleja ja värejä rakennuksen sisätiloissa on käytetty, ja miten Pursiseuran paviljonki on säilynyt selvitysteni perusteella verrattuna muihin vastaaviin rakennuksiin Suomessa. Tutkimusmenetelmät työssä olivat laadullisia. Laadullisina menetelminä olivat havainnointi ja vertailu. Havainnointia käytettiin dokumenttiaineiston, maalinäytteiden ja värien tutkimisessa, sekä rakennuksen restauroinnin tarpeen arvioinnissa. Vertailua tehtiin muihin paviljonkirakennuksiin. Materiaalitutkimuksessa hyödynnettiin ammattikorkeakoulun kemian laboratorion laitteita.
Opinnäytetyö on pääosin produktiivinen. Tuotoksena oli restaurointisuunnitelma paviljongin sisätiloista. Restaurointisuunnitelmasta käy ilmi sisätiloissa tarvittavat restauroinnit ja niiden kiireellisyys. Ehdotuksia annetaan käytettävistä maaleista ja väreistä. Maalien laadut sisätiloissa selvisivät tutkimuksilla ja havainnoinnilla. Tutkitut maalit olivat akrylaattilatekseja, alkydiöljymaaleja ja öljymaaleja. Raskasmetalleja ei maaleista löytynyt merkittäviä määriä. Väriportaikoilla, poikkileikkaus- ja kraaterinäytteillä saatiin eri värit selville. Värien määrä vaihteli eri osissa rakennusta. Salin seinissä oli värikerroksia vähiten. Eteisen seinässä oli värikerroksia eniten.
Tutkimuskysymyksiin saatiin vastaukset. Restaurointisuunnitelman tekoon tarvittavia lähteitä löytyi paljon. Niissä ilmeni kahtiajako tekijän mukaan; maalivalmistajien ja restaurointiasiantuntijoiden näkemykset maaleista poikkesivat toisistaan. Paviljongin maalauksesta 1900-luvun alussa löytyi tietoja vähän, viimeisemmistä maalauksista löytyi tietoja enemmän. Myös muista paviljongeista löytyi vähän rakennuksien kuntoa koskevaa tietoa. Selvittämättä jäi salin seinien ensimmäisen maalauksen tarkka ajankohta, eikä sitä pystynyt tarkasti määrittelemään käytössä olleilla tutkimusmenetelmillä ja dokumenttiaineistolla.
Päätutkimuskysymyksenä oli: Miten restauroidaan Pursiseuran paviljongin sisätilat? Alatutkimuskysymyksinä olivat, millaisia maaleja ja värejä rakennuksen sisätiloissa on käytetty, ja miten Pursiseuran paviljonki on säilynyt selvitysteni perusteella verrattuna muihin vastaaviin rakennuksiin Suomessa. Tutkimusmenetelmät työssä olivat laadullisia. Laadullisina menetelminä olivat havainnointi ja vertailu. Havainnointia käytettiin dokumenttiaineiston, maalinäytteiden ja värien tutkimisessa, sekä rakennuksen restauroinnin tarpeen arvioinnissa. Vertailua tehtiin muihin paviljonkirakennuksiin. Materiaalitutkimuksessa hyödynnettiin ammattikorkeakoulun kemian laboratorion laitteita.
Opinnäytetyö on pääosin produktiivinen. Tuotoksena oli restaurointisuunnitelma paviljongin sisätiloista. Restaurointisuunnitelmasta käy ilmi sisätiloissa tarvittavat restauroinnit ja niiden kiireellisyys. Ehdotuksia annetaan käytettävistä maaleista ja väreistä. Maalien laadut sisätiloissa selvisivät tutkimuksilla ja havainnoinnilla. Tutkitut maalit olivat akrylaattilatekseja, alkydiöljymaaleja ja öljymaaleja. Raskasmetalleja ei maaleista löytynyt merkittäviä määriä. Väriportaikoilla, poikkileikkaus- ja kraaterinäytteillä saatiin eri värit selville. Värien määrä vaihteli eri osissa rakennusta. Salin seinissä oli värikerroksia vähiten. Eteisen seinässä oli värikerroksia eniten.
Tutkimuskysymyksiin saatiin vastaukset. Restaurointisuunnitelman tekoon tarvittavia lähteitä löytyi paljon. Niissä ilmeni kahtiajako tekijän mukaan; maalivalmistajien ja restaurointiasiantuntijoiden näkemykset maaleista poikkesivat toisistaan. Paviljongin maalauksesta 1900-luvun alussa löytyi tietoja vähän, viimeisemmistä maalauksista löytyi tietoja enemmän. Myös muista paviljongeista löytyi vähän rakennuksien kuntoa koskevaa tietoa. Selvittämättä jäi salin seinien ensimmäisen maalauksen tarkka ajankohta, eikä sitä pystynyt tarkasti määrittelemään käytössä olleilla tutkimusmenetelmillä ja dokumenttiaineistolla.