Lastensuojeluilmoitukseen vaikuttavat tekijät varhaiskasvatuksessa
Simanainen, Sanna (2020)
Simanainen, Sanna
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020112524235
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020112524235
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksellisen opinnäytetyön tavoitteena oli löytää lastensuojeluilmoitukseen vaikuttavia tekijöitä varhaiskasvatuksessa. Varhaiskasvatuksen työntekijän kokiessa lapsesta huolen tunteen, alkaa hän tarkastelemaan havaintojaan laajemmin ja tuo huolen tunteen esille työyhteisössä. Lakiin perustuvan velvoitteen vahvistamiseksi varhaiskasvatuksessa työntekijöillä on toimintaohjeet lastensuojeluilmoituksen tekemiseen. Opinnäytetyön tarkoituksena on löytää tekijöitä, jotka mahdollisesti vaikuttavat lastensuojeluilmoituksen tekemiseen ennen sen toteuttamisesta. Kerätyllä aineistolla voidaan kehittää lastensuojeluilmoituksen teon toimintaohjeita varhaiskasvatuksessa. Opinnäytetyö tehtiin yhteistyössä Hyvinkään varhaiskasvatuksen kanssa.
Tämän tutkimuksellisen opinnäytetyön kohderyhmänä oli varhaiskasvatuksen työntekijät. Tutkimusaineisto kerättiin syyskuussa 2020 kahden viikon ajan sähköisellä kyselylomakkeella, joka oli COVID-19- viruksen aiheuttaman poikkeustilan takia ainoa mahdollinen tapa tavoittaa varhaiskasvatuksen työntekijät. Kysymykset oli esitetty strukturoidusti avoimina kysymyksinä sekä jaettu osioihin: huoli, työyhteisö ja lastensuojelu. Kyselylomakkeeseen vastaajien vastausprosentti oli noin 33 %. Opinnäytetyö tehtiin kvalitatiivisena eli laadullisena, jossa aineiston analysoinnissa käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysia.
Tulosten perusteella lastensuojeluilmoitukseen vaikuttavia tekijöitä varhaiskasvatuksessa olivat huolen tunteen arvioiminen, työyhteisön tuki lastensuojeluilmoitusta toteuttaessa, työyhteisön mielipiteen vaikutus täydentävästi lastensuojeluilmoitukseen sekä lastensuojeluilmoituksen teko vakavan huolen ilmetessä. Vastausten analysoinnin perusteella esille tulleet tekijät kuvaavat sitä, mitkä asiat esiintyvät varhaiskasvatuksessa ennen lastensuojeluilmoituksen tekoa. Tulosten perusteella lastensuojeluilmoituksen tekeminen ei jää vain yhden työntekijän päätettäväksi. Vastausten perusteella yhteydenottoa sosiaalitoimeen lapsen ja perheen tuen tarpeen arvioimiseksi pidettiin vielä vieraana työtapana. Ammatillinen yhteistyö koettiin hyvin merkitykselliseksi huolen tunteen arvioinnissa ja työntekijät hakevat usein täydennystä siihen työyhteisöltä.
Tämän tutkimuksellisen opinnäytetyön kohderyhmänä oli varhaiskasvatuksen työntekijät. Tutkimusaineisto kerättiin syyskuussa 2020 kahden viikon ajan sähköisellä kyselylomakkeella, joka oli COVID-19- viruksen aiheuttaman poikkeustilan takia ainoa mahdollinen tapa tavoittaa varhaiskasvatuksen työntekijät. Kysymykset oli esitetty strukturoidusti avoimina kysymyksinä sekä jaettu osioihin: huoli, työyhteisö ja lastensuojelu. Kyselylomakkeeseen vastaajien vastausprosentti oli noin 33 %. Opinnäytetyö tehtiin kvalitatiivisena eli laadullisena, jossa aineiston analysoinnissa käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysia.
Tulosten perusteella lastensuojeluilmoitukseen vaikuttavia tekijöitä varhaiskasvatuksessa olivat huolen tunteen arvioiminen, työyhteisön tuki lastensuojeluilmoitusta toteuttaessa, työyhteisön mielipiteen vaikutus täydentävästi lastensuojeluilmoitukseen sekä lastensuojeluilmoituksen teko vakavan huolen ilmetessä. Vastausten analysoinnin perusteella esille tulleet tekijät kuvaavat sitä, mitkä asiat esiintyvät varhaiskasvatuksessa ennen lastensuojeluilmoituksen tekoa. Tulosten perusteella lastensuojeluilmoituksen tekeminen ei jää vain yhden työntekijän päätettäväksi. Vastausten perusteella yhteydenottoa sosiaalitoimeen lapsen ja perheen tuen tarpeen arvioimiseksi pidettiin vielä vieraana työtapana. Ammatillinen yhteistyö koettiin hyvin merkitykselliseksi huolen tunteen arvioinnissa ja työntekijät hakevat usein täydennystä siihen työyhteisöltä.
