Koronapandemian vaikutus henkilöstön työhön ja työhyvinvointiin : Solo Sokos Hotel Torni Tampere
Valtanen, Maris (2020)
Valtanen, Maris
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020112624518
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020112624518
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tutkittiin koronapandemian vaikutusta henkilöstön työhön ja työhyvinvointiin Solo Sokos Hotel Torni Tampereella. Tutkimuskysymyksiksi tarkentuivat, miten henkilökunta kokee työn ja työhyvinvoinnin, miten korona on vaikuttanut niihin ja miten niitä voisi kehittää, jotta mahdollisiin kriiseihin voidaan reagoida paremmin. Tutkimuksen viitekehyksessä perehdyttiin matkailu- ja ravitsemisalaan sekä koronapandemiaan yleisesti. Tutkimuskysymysten taustoittamiseksi perehdyttiin alan kriiseihin, kriisinhallintaan, -viestintään, työhön, työn muutoksiin, työn merkityksellisyyteen ja matkailu- ja ravitsemisalan työnkuvaan. Tutkimuksen kannalta olennaisia teemoja olivat erityisesti työnhyvinvointi eri osa-alueineen. Työnhyvinvointiin kuuluvat hyvä johtaminen, työn hallinta työyhteisön merkitys ja sitoutuminen.
Tutkimuksen lähestymistapana oli tapaustutkimus, koska kyseessä oli selkeä aineisto, jota tutkittiin syvällisemmin. Tutkimusmenetelminä käytettiin triangulaatiota; kvantitatiivista eli määrällistä verkkokyselyä ja kvalitatiivista eli laadullista teemahaastattelua, jolla haettiin syvällisempää tietoa kyselyn lisäksi. Verkkokysely julkaistiin hotellin sisäisen viestintäkanavan kautta. Verkkokyselyyn saatiin 50 vastausta. Teemahaastatteluihin osallistui kuusi henkilökunnan jäsentä, joilla on vakituinen työsuhde. Vastauksista kävi ilmi, että korona on vaikuttanut henkilökunnan hyvinvointiin sekä työhön. Erityisesti henkilökunnan toiveista kävi ilmi se, että koronan aikaisessa viestinnässä on parantamisen varaa, sekä henkilökunnan hyvinvoinnista huolehtimisessa.
Tutkimusten validiteetin ja reliabiliteetin koettiin olevan hyviä, sekä tutkimuksissa otettiin huomioon myös niiden eettisyys. Johtopäätöksissä on vertailtu myös aiemmin tehdyn työtyytyväisyyskyselyn tuloksia tämän työn tuloksiin. Tuloksiin perustuen, opinnäytetyön tekijän mielestä esille nousseiden epäkohtien suhteen on alettu jo tehdä jotakin. Mielenkiintoista olisi tutkia tilannetta myöhemmin uudelleen.
Tutkimuksen lähestymistapana oli tapaustutkimus, koska kyseessä oli selkeä aineisto, jota tutkittiin syvällisemmin. Tutkimusmenetelminä käytettiin triangulaatiota; kvantitatiivista eli määrällistä verkkokyselyä ja kvalitatiivista eli laadullista teemahaastattelua, jolla haettiin syvällisempää tietoa kyselyn lisäksi. Verkkokysely julkaistiin hotellin sisäisen viestintäkanavan kautta. Verkkokyselyyn saatiin 50 vastausta. Teemahaastatteluihin osallistui kuusi henkilökunnan jäsentä, joilla on vakituinen työsuhde. Vastauksista kävi ilmi, että korona on vaikuttanut henkilökunnan hyvinvointiin sekä työhön. Erityisesti henkilökunnan toiveista kävi ilmi se, että koronan aikaisessa viestinnässä on parantamisen varaa, sekä henkilökunnan hyvinvoinnista huolehtimisessa.
Tutkimusten validiteetin ja reliabiliteetin koettiin olevan hyviä, sekä tutkimuksissa otettiin huomioon myös niiden eettisyys. Johtopäätöksissä on vertailtu myös aiemmin tehdyn työtyytyväisyyskyselyn tuloksia tämän työn tuloksiin. Tuloksiin perustuen, opinnäytetyön tekijän mielestä esille nousseiden epäkohtien suhteen on alettu jo tehdä jotakin. Mielenkiintoista olisi tutkia tilannetta myöhemmin uudelleen.