"Ei se oo varmaan heleppoa kummallakaan puolen pöytää": Toipuneiden päihderiippuvaisten kokemuksia kohdatuksi tulemisesta sosiaali- ja terveysalan palveluissa
Häkkinen, Siru; Korpi, Marika (2020)
Häkkinen, Siru
Korpi, Marika
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020112924926
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020112924926
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena on kuvata, millaisia kokemuksia toipuneilla päihderiippuvaisilla on kohdatuksi tulemisesta sosiaali- ja terveysalan palveluissa sekä selvittää, mistä asioista heidän mielestään koostuu hyvä kohtaaminen ja mitkä tekijät kokemukseen vaikuttavat. Tavoitteena on tuoda tutkimuksesta esiin nousevaa kokemustietoa päihderiippuvaisten sekä heidän läheistensä kanssa työskenteleville ja heitä työssään kohtaaville sekä sosiaali- ja terveysalalla opiskeleville ja heitä kouluttaville oman ammatillisuutensa kehittämiseen. Yhteistyötahonamme tutkimuksessa toimii Minnesota-Hoito Oy.
Opinnäytetyössä on käytetty kvalitatiivista eli laadullista tutkimusmenetelmää, ja tutkimuksen aineisto on kerätty puolistrukturoiduilla teemahaastatteluilla. Tutkimuksessa haastateltiin viittä Minnesota-Hoidon avulla toipunutta päihderiippuvaista. Raittiutta heillä oli takanaan kuudesta vuodesta kahteenkymmeneenkahteen vuoteen. Haastattelut toteutettiin yhtenä ryhmähaastatteluna sekä kahtena yksilöhaastatteluna. Aineiston analyysimenetelmänä käytettiin teemoittelua.
Tutkimuksen aineistosta nousi esiin, että merkityksellisin vaikuttava tekijä kohtaamisen laatua arvioitaessa oli ihmisyyttä kunnioittava ja yksilöä arvostava kohtaaminen. Tutkimus osoitti, että kokemukset kohtaamisista sosiaali- ja terveysalan palveluissa jakaantuivat aikaan ennen ja jälkeen raittiuden. Myönteisten kokemusten koettiin jäävän huonojen kokemusten varjoon ja ilmeni, että päihderiippuvuuden takana olevaa ihmistä ei välttämättä nähdä ihmisenä ja yksilönä. Huonot kokemukset liittyivät tuen saamisen sekä kuulluksi tulemisen puuttumiseen sekä hoitoon ohjauksen vaikeuksiin, epäasialliseen ja eriarvoiseen kohteluun sekä vallankäyttöön, tiedon ja ymmärryksen puuttumiseen.
Tutkimus osoitti, että päihderiippuvuudesta toipuminen oli vaikuttanut monin tavoin kohtaamisen laatuun sosiaali- ja terveysalan palveluissa. Raitistumisen kautta saavutettu ymmärrys omasta päihderiippuvuussairaudesta ja toipuminen sairauden hallitsevuudesta nähtiin vaikuttavan vuorovaikutuksen laatuun myönteisesti.
Opinnäytetyössä on käytetty kvalitatiivista eli laadullista tutkimusmenetelmää, ja tutkimuksen aineisto on kerätty puolistrukturoiduilla teemahaastatteluilla. Tutkimuksessa haastateltiin viittä Minnesota-Hoidon avulla toipunutta päihderiippuvaista. Raittiutta heillä oli takanaan kuudesta vuodesta kahteenkymmeneenkahteen vuoteen. Haastattelut toteutettiin yhtenä ryhmähaastatteluna sekä kahtena yksilöhaastatteluna. Aineiston analyysimenetelmänä käytettiin teemoittelua.
Tutkimuksen aineistosta nousi esiin, että merkityksellisin vaikuttava tekijä kohtaamisen laatua arvioitaessa oli ihmisyyttä kunnioittava ja yksilöä arvostava kohtaaminen. Tutkimus osoitti, että kokemukset kohtaamisista sosiaali- ja terveysalan palveluissa jakaantuivat aikaan ennen ja jälkeen raittiuden. Myönteisten kokemusten koettiin jäävän huonojen kokemusten varjoon ja ilmeni, että päihderiippuvuuden takana olevaa ihmistä ei välttämättä nähdä ihmisenä ja yksilönä. Huonot kokemukset liittyivät tuen saamisen sekä kuulluksi tulemisen puuttumiseen sekä hoitoon ohjauksen vaikeuksiin, epäasialliseen ja eriarvoiseen kohteluun sekä vallankäyttöön, tiedon ja ymmärryksen puuttumiseen.
Tutkimus osoitti, että päihderiippuvuudesta toipuminen oli vaikuttanut monin tavoin kohtaamisen laatuun sosiaali- ja terveysalan palveluissa. Raitistumisen kautta saavutettu ymmärrys omasta päihderiippuvuussairaudesta ja toipuminen sairauden hallitsevuudesta nähtiin vaikuttavan vuorovaikutuksen laatuun myönteisesti.