Rikosuhripäivystyksen (RIKU) työn vaikuttavuuden arvioiminen
Raunio, Marja; Sivil, Katja (2020)
Raunio, Marja
Sivil, Katja
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020112824914
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020112824914
Tiivistelmä
Vaikuttavuuden tutkimisen suosio kasvaa jatkuvasti, mutta siitä huolimatta sosiaalialan työkentällä vaikuttavuutta tutkitaan verrattain vähän. Rikosuhripäivystyksen (RIKU) palveluissa vaikuttavuutta on tutkittu viimeksi 2000-luvun alussa. Vuosikymmenten saatossa RIKUn työssä on tapahtunut merkittäviä muutoksia, sillä asiakasmäärät ovat kasvaneet ja työnsisältö sekä rahoituspohja ovat muuttuneet.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, kuinka vaikuttavuutta tutkitaan tämän päivän RIKUn toimintaympäristössä. Tavoitteena oli kehittää vaikuttavuutta arvioiva kyselylomake organisaation käyttöön. Lomakkeen avulla voidaan selvittää, mitkä RIKUssa käytössä olevista työtavoista ovat merkityksellisiä asiakkaan rikosasiasta selviytymisen kannalta.
Vaikuttavuutta tutkittiin RIKUn toimintaympäristössä Dahler-Larsenin (2005) luoman arviointimallin mukaan, jota täydennettiin tapauskohtaisen arvioinnin menetelmällä. RIKUn työtavat teemoiteltiin ja purettiin yksittäisiksi interventioiksi kyselylomakkeeseen. Lisäksi kyselylomakkeessa selvitettiin, mitkä asiat ovat edesauttaneet rikosasiasta selviytymistä. RIKUlle laadittu vaikuttavuutta tutkiva kyselylomake pilotoitiin pienellä asiakasryhmällä. Vastauksia kertyi yhteensä 16 kappaletta. Aineisto kerättiin Webropol-lomakkeen avulla ja analysoitiin määrällisen tutkimuksen keinoin. Aineiston analyysin jälkeen RIKUn työn vaikuttavuutta tutkivaan kyselylomakkeeseen tehtiin tarvittavat muutokset.
Vaikuttavuutta arvioivan kyselylomakkeen kautta RIKU saa jatkossa ensiarvoisen tärkeää tietoa siitä, millaisen merkityksen asiakkaat antavat RIKUsta saamalleen palvelulle. Tämän tiedon kautta RIKU voi kehittää omaa toimintaansa panostamalla palveluihin, jotka edesauttavat parhaiten rikosasiasta selviytymistä. Vaikuttavuutta tutkiva kyselylomake tullaan lähettämään jatkossa vuoden päästä asiakkuuden päättymisestä, jotta palvelun vaikuttavuus ehtii syntyä. Kun kyselyyn on vastannut riittävän suuri määrä asiakkaita, on hyvä analysoida aineistoa uudelleen, jolloin vaikuttavuuskyselystä saatavat tulokset tulevat olemaan luotettavampia ja hyödynnettävämpiä. Tämä olisi myös erinomainen jatkotutkimusaihe seuraaville opinnäytetyön tekijöille.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, kuinka vaikuttavuutta tutkitaan tämän päivän RIKUn toimintaympäristössä. Tavoitteena oli kehittää vaikuttavuutta arvioiva kyselylomake organisaation käyttöön. Lomakkeen avulla voidaan selvittää, mitkä RIKUssa käytössä olevista työtavoista ovat merkityksellisiä asiakkaan rikosasiasta selviytymisen kannalta.
Vaikuttavuutta tutkittiin RIKUn toimintaympäristössä Dahler-Larsenin (2005) luoman arviointimallin mukaan, jota täydennettiin tapauskohtaisen arvioinnin menetelmällä. RIKUn työtavat teemoiteltiin ja purettiin yksittäisiksi interventioiksi kyselylomakkeeseen. Lisäksi kyselylomakkeessa selvitettiin, mitkä asiat ovat edesauttaneet rikosasiasta selviytymistä. RIKUlle laadittu vaikuttavuutta tutkiva kyselylomake pilotoitiin pienellä asiakasryhmällä. Vastauksia kertyi yhteensä 16 kappaletta. Aineisto kerättiin Webropol-lomakkeen avulla ja analysoitiin määrällisen tutkimuksen keinoin. Aineiston analyysin jälkeen RIKUn työn vaikuttavuutta tutkivaan kyselylomakkeeseen tehtiin tarvittavat muutokset.
Vaikuttavuutta arvioivan kyselylomakkeen kautta RIKU saa jatkossa ensiarvoisen tärkeää tietoa siitä, millaisen merkityksen asiakkaat antavat RIKUsta saamalleen palvelulle. Tämän tiedon kautta RIKU voi kehittää omaa toimintaansa panostamalla palveluihin, jotka edesauttavat parhaiten rikosasiasta selviytymistä. Vaikuttavuutta tutkiva kyselylomake tullaan lähettämään jatkossa vuoden päästä asiakkuuden päättymisestä, jotta palvelun vaikuttavuus ehtii syntyä. Kun kyselyyn on vastannut riittävän suuri määrä asiakkaita, on hyvä analysoida aineistoa uudelleen, jolloin vaikuttavuuskyselystä saatavat tulokset tulevat olemaan luotettavampia ja hyödynnettävämpiä. Tämä olisi myös erinomainen jatkotutkimusaihe seuraaville opinnäytetyön tekijöille.