Some-näkyvyyden hyödyntäminen asiakkaan harkintajoukkoon vaikuttamisessa : Sometuksesta kohti sosiaalisen median strategiaa
Raatikainen, Teemu-Petteri (2020)
Raatikainen, Teemu-Petteri
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020112924971
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020112924971
Tiivistelmä
Tämän toimintatutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, miten lisäämme toimeksiantajayrityksen Nooa Säästöpankki Oy:n omien työntekijöiden kautta yrityksen näkyvyyttä ja sitä kautta tunnettuutta sosiaalisissa medioissa. Tunnettu brändi pääsee paremmin ostotilanteessa asiakkaan harkintajoukkoon.
Kokeiluryhmän toimintaa sosiaalisissa medioissa lähestyttiin sosiaalisen myynnin eli Social Sellingin menetelmien kautta. Kokeiluryhmässä jäseniä oli tutkija mukaan lukien yhteensä kuusi kappaletta ja ryhmässä oli henkilöitä organisaation useista eri toiminnoista. Ryhmän jäsenten toimintaa seurattiin valituissa sosiaalisissa medioissa. Valitut sosiaaliset mediat olivat LinkedIn ja Twitter.
Hankkeen tutkimusmenetelmät olivat hyvin pitkälti laadullisia. Hankkeen tutkimusmenetelmiä olivat havainnointipäiväkirjan ylläpitäminen, ryhmätyöt ja niiden fasilitointi sekä useat haastattelut hankkeen aikana ilmiöön liittyvä syvällisen tiedon saamiseksi. Tutkimukseen liittyvää tiedonsaantia varten koko organisaatiolle teetettiin myös kysely. Tämän lisäksi tutkimuksen teoreettista viitekehystä varten tähän tutkimukseen käytettiin kirjallisuuslähteitä, lukuisia verkkolähteitä sekä valituista sosiaalisista medioista saatua dataa.
Toimiminen sosiaalisissa medioissa osana työtä vaatii pitkäjänteisyyttä, systemaattisuutta ja vahvaa sisäistä motivaatiota. Tämä tutkimus osoitti, että toiminnalle sosiaalisissa medioissa tulee asettaa selkeät tavoitteet, joiden kautta hankkeeseen osallistuvia henkilöitä johdetaan. Tässä hankkeessa toiminta oli ajoittain liian aaltoilevaa, jonka myötä sosiaalisten medioiden sisällöntuotanto ryhmätasolla kärsi ja näin hankkeen myötä saadut tulokset eivät vastanneet hankkeen alussa sille asetettuja tavoitteita.
Parhaimmillaan yksittäisten suoriutujien tasolla hankkeen tulokset olivat hyvinkin lupaavia. Tällöin yksittäinen asiantuntija pääsi myyntityössään jopa asiakkaiden harkintajoukkoon ja onnistui myyntityössä. Hankkeen myötä vahvistui myös käsitys siitä, että organisaation johdon tulisi viettää aikaa vuorovaikutteisemmin sosiaalisissa medioissa. Saatujen tulosten perusteella verkostojen kiinnostus johtoa kohtaan on suurempi organisaation asiantuntijaan verrattuna. Näin yritys saa varmasti myös erinomaista näkyvyyttä potentiaalisten asiakkaiden, potentiaalisten työntekijöiden sekä muiden tärkeiden sidosryhmien keskuudessa. Tällä tavoin näytetään esimerkkiä ja kannustetaan myös oman organisaation muita jäseniä.
Kokeiluryhmän toimintaa sosiaalisissa medioissa lähestyttiin sosiaalisen myynnin eli Social Sellingin menetelmien kautta. Kokeiluryhmässä jäseniä oli tutkija mukaan lukien yhteensä kuusi kappaletta ja ryhmässä oli henkilöitä organisaation useista eri toiminnoista. Ryhmän jäsenten toimintaa seurattiin valituissa sosiaalisissa medioissa. Valitut sosiaaliset mediat olivat LinkedIn ja Twitter.
Hankkeen tutkimusmenetelmät olivat hyvin pitkälti laadullisia. Hankkeen tutkimusmenetelmiä olivat havainnointipäiväkirjan ylläpitäminen, ryhmätyöt ja niiden fasilitointi sekä useat haastattelut hankkeen aikana ilmiöön liittyvä syvällisen tiedon saamiseksi. Tutkimukseen liittyvää tiedonsaantia varten koko organisaatiolle teetettiin myös kysely. Tämän lisäksi tutkimuksen teoreettista viitekehystä varten tähän tutkimukseen käytettiin kirjallisuuslähteitä, lukuisia verkkolähteitä sekä valituista sosiaalisista medioista saatua dataa.
Toimiminen sosiaalisissa medioissa osana työtä vaatii pitkäjänteisyyttä, systemaattisuutta ja vahvaa sisäistä motivaatiota. Tämä tutkimus osoitti, että toiminnalle sosiaalisissa medioissa tulee asettaa selkeät tavoitteet, joiden kautta hankkeeseen osallistuvia henkilöitä johdetaan. Tässä hankkeessa toiminta oli ajoittain liian aaltoilevaa, jonka myötä sosiaalisten medioiden sisällöntuotanto ryhmätasolla kärsi ja näin hankkeen myötä saadut tulokset eivät vastanneet hankkeen alussa sille asetettuja tavoitteita.
Parhaimmillaan yksittäisten suoriutujien tasolla hankkeen tulokset olivat hyvinkin lupaavia. Tällöin yksittäinen asiantuntija pääsi myyntityössään jopa asiakkaiden harkintajoukkoon ja onnistui myyntityössä. Hankkeen myötä vahvistui myös käsitys siitä, että organisaation johdon tulisi viettää aikaa vuorovaikutteisemmin sosiaalisissa medioissa. Saatujen tulosten perusteella verkostojen kiinnostus johtoa kohtaan on suurempi organisaation asiantuntijaan verrattuna. Näin yritys saa varmasti myös erinomaista näkyvyyttä potentiaalisten asiakkaiden, potentiaalisten työntekijöiden sekä muiden tärkeiden sidosryhmien keskuudessa. Tällä tavoin näytetään esimerkkiä ja kannustetaan myös oman organisaation muita jäseniä.