Häiriötilanteiden hallinta Tampereen kaupungilla : tapaus Covid 19
Porrassalmi, Joonas (2020)
Avaa tiedosto
Lataukset:
Porrassalmi, Joonas
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020113025152
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020113025152
Tiivistelmä
Loppuvuodesta 2019 Kiinan Wuhanissa ilmeni vaikeahoitoisia keuhkokuumetapauksia, joiden aiheuttajaksi osoittautui uudentyyppinen SARS-CoV-2 -virus. Noin kolme kuukautta myöhemmin virus oli rantautunut myös Suomeen ja valtioneuvosto yhdessä tasavallan presidentin kanssa totesi maassa vallitsevan poikkeusolot. Koko yhteiskunta järjestäytyi torjumaan viruksen leviämistä. Kunnat peruspalveluiden tuottajina olivat tärkeässä roolissa, kun valtakunnantasoisia suosituksia ja rajoituksia jalkautettiin. Kuntien osalta kyseessä oli suuri ja pitkäkestoinen häiriötilanne.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää mistä elementeistä hyvä häiriötilannehallinta muodostuu ja verrata niitä Tampereen kaupungin häiriötilanteiden hallintaan Covid 19 -tilanteessa keväällä 2020. Tavoitteena on tunnistaa mahdolliset kehittämiskohteet Tampereen kaupungin häiriötilanteiden hallinnassa. Tehtävänä on selvittää, kuinka hyvin Tampereen kaupungin häiriötilanteiden johtoryhmä kokee onnistuneensa koronakriisin hallinnassa ja laatia soveltuvia kehittämisehdotuksia. Tutkimusongelma jakautuu kolmeen tutkimuskysymykseen: Mistä elementeistä hyvä häiriötilanteiden hallinta koostuu? Miten nämä elementit toteutuvat Tampereen kaupungin häiriötilanteiden hallinnassa häiriötilanteiden aikaisen johtoryhmän mielestä? Miten Tampereen kaupungin häiriötilanteiden hallintaa voidaan kehittää?
Tämä opinnäytetyö on tutkielmallinen tapaustutkimus, jossa tutkimuskysymyksiin vastataan kolmea menetelmää käyttäen. Ensimmäiseen tutkimuskysymykseen vastataan metasynteesi-tyyppisellä laadullisella kirjallisuuskatsauksella. Kirjallisuuskatsauksen pohjalta muodostetaan opinnäytetyön tietoperusta ja keskeinen käsitteistö. Toiseen tutkimuskysymykseen vastataan kvantitatiivisella kyselyllä, joka perustuu kirjallisuuskatsauksen pohjalta muodostettuun käsitteistöön. Kolmanteen tutkimuskysymykseen vastataan kyselyn tulosten esittelytilaisuudesta kerätyllä muistio- ja havainnointiaineistolla sekä kirjallisuuskatsauksella.
Kirjallisuuskatsauksesta muodostui kuusi häiriötilanteiden hallinnan perusteemaa: varautuminen, johtaminen ja päätöksenteko, tilannekuva, viestintä, resilienssi ja palautuminen. Näihin teemoihin perustuneen kyselyn tuloksista kävi ilmi, että häiriötilanteen aikaisen johtoryhmän jäsenet olivat pääsääntöisesti tyytyväisiä häiriötilanteiden hallinnan tilaan kevään 2020 Covid 19 -tilanteessa. Havaitut kehitystarpeet liittyivät häiriötilanteita varten saadun koulutuksen ja harjoittelun määrään, sopimukselliseen varautumiseen, häiriötilanteiden aikaisen johtosäännön selkeyttämiseen, sidosryhmien osallistamiseen häiriötilanteiden hallintaan, henkilöstön jaksamisen huomioimiseen erityisesti viestinnässä sekä palautumisen suunnitteluun.
Kyselyn tulokset yhdessä tulosten esittelytilaisuudessa tehtyjen havaintojen auttavat kohdistamaan kehitystoimenpiteet oikein. Kirjallisuuskatsaus ja kyselyrunko ovat hyödynnettävissä esimerkiksi muiden kuntien häiriötilanteiden hallinnan arvioinnissa. Opinnäytetyössä ei tutkittu muita onnistumisen indikaattoreita, kuten henkilöstön tai sidosryhmien kokemuksia Tampereen kaupungin häiriötilanteiden hallinnasta, joista olisikin tarpeellista tehdä jatkotutkimusta Tampereen kaupungin häiriötilanteiden hallinnan tilan syvällisemmäksi selvittämiseksi.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää mistä elementeistä hyvä häiriötilannehallinta muodostuu ja verrata niitä Tampereen kaupungin häiriötilanteiden hallintaan Covid 19 -tilanteessa keväällä 2020. Tavoitteena on tunnistaa mahdolliset kehittämiskohteet Tampereen kaupungin häiriötilanteiden hallinnassa. Tehtävänä on selvittää, kuinka hyvin Tampereen kaupungin häiriötilanteiden johtoryhmä kokee onnistuneensa koronakriisin hallinnassa ja laatia soveltuvia kehittämisehdotuksia. Tutkimusongelma jakautuu kolmeen tutkimuskysymykseen: Mistä elementeistä hyvä häiriötilanteiden hallinta koostuu? Miten nämä elementit toteutuvat Tampereen kaupungin häiriötilanteiden hallinnassa häiriötilanteiden aikaisen johtoryhmän mielestä? Miten Tampereen kaupungin häiriötilanteiden hallintaa voidaan kehittää?
Tämä opinnäytetyö on tutkielmallinen tapaustutkimus, jossa tutkimuskysymyksiin vastataan kolmea menetelmää käyttäen. Ensimmäiseen tutkimuskysymykseen vastataan metasynteesi-tyyppisellä laadullisella kirjallisuuskatsauksella. Kirjallisuuskatsauksen pohjalta muodostetaan opinnäytetyön tietoperusta ja keskeinen käsitteistö. Toiseen tutkimuskysymykseen vastataan kvantitatiivisella kyselyllä, joka perustuu kirjallisuuskatsauksen pohjalta muodostettuun käsitteistöön. Kolmanteen tutkimuskysymykseen vastataan kyselyn tulosten esittelytilaisuudesta kerätyllä muistio- ja havainnointiaineistolla sekä kirjallisuuskatsauksella.
Kirjallisuuskatsauksesta muodostui kuusi häiriötilanteiden hallinnan perusteemaa: varautuminen, johtaminen ja päätöksenteko, tilannekuva, viestintä, resilienssi ja palautuminen. Näihin teemoihin perustuneen kyselyn tuloksista kävi ilmi, että häiriötilanteen aikaisen johtoryhmän jäsenet olivat pääsääntöisesti tyytyväisiä häiriötilanteiden hallinnan tilaan kevään 2020 Covid 19 -tilanteessa. Havaitut kehitystarpeet liittyivät häiriötilanteita varten saadun koulutuksen ja harjoittelun määrään, sopimukselliseen varautumiseen, häiriötilanteiden aikaisen johtosäännön selkeyttämiseen, sidosryhmien osallistamiseen häiriötilanteiden hallintaan, henkilöstön jaksamisen huomioimiseen erityisesti viestinnässä sekä palautumisen suunnitteluun.
Kyselyn tulokset yhdessä tulosten esittelytilaisuudessa tehtyjen havaintojen auttavat kohdistamaan kehitystoimenpiteet oikein. Kirjallisuuskatsaus ja kyselyrunko ovat hyödynnettävissä esimerkiksi muiden kuntien häiriötilanteiden hallinnan arvioinnissa. Opinnäytetyössä ei tutkittu muita onnistumisen indikaattoreita, kuten henkilöstön tai sidosryhmien kokemuksia Tampereen kaupungin häiriötilanteiden hallinnasta, joista olisikin tarpeellista tehdä jatkotutkimusta Tampereen kaupungin häiriötilanteiden hallinnan tilan syvällisemmäksi selvittämiseksi.