Basel III: Nya kapitaltäcknings- och likviditetsregleringsreformers inverkan på bankers företagsutlåning till SMF-segmentet

Abstract

Det nya bankregelverket Basel III som progressivt införts åren 2013 – 2019 har ålagt banker avsevärt striktare kapitaltäckningskrav. Dessutom införde Basel III även nya likviditetskrav som ytterligare komplement. Inom finansbranschen råder bred konsensus om att SMF-segmentets företag i regel utgör riskablare gäldenärer än övriga kundsegment. Detta, kombinerat med faktumet att banker agerar som dessa företags primära finansieringskällor, har uppdagat vikten av att granska hur regleringarna påverkat SMF-segmentets tillgång till bankfinansiering. I detta arbete ämnar vi med primärkällor, tidigare forskning och en fallstudie redogöra för hur dessa effekter tagit uttryck i Finland.

Detta arbete kommer redogöra för både vilka de nya kraven är samt, samt hur implementeringen genomförts. Inom merparten av Europa har regelverket implementerats i form av kreditinstitutsdirektivet CRD IV och kapitalkravsförordningen CRR. Därför synliggör detta arbete i synnerhet den för Europa säregna SMF-stödfaktorns roll i detta sammanhang. Studiens referensram utgörs av tidigare forskning och fallstudiens resultat återkopplas till denna. Vi finner att effekterna avseende prissättning, utlåningsvolym samt löptiderna på lånen inte nödvändigtvis överensstämmer med tidigare forskning inom ämnet.

Uusi pankkisäännöstelykokonaisuus Basel III, joka asteittain on astunut voimaan vuosina 2013 – 2019, on tuonut merkittäviä lisävelvoitteita koskien pankkien pääomavaatimuksia ja toi lisäksi mukanaan uusia maksuvalmiusmääräyksiä. Pienet ja keskisuuret yritykset koetaan tavanomaisesti riskialttiimpina velallisina kuin muut asiakasryhmät. Tämä yhdistettynä sen tosiasian kanssa, että pankit yleensä ovat näiden yritysten ensisijaiset rahoittajat, on tuonut esille tärkeyden selvittää, kuinka uudet säännöstelyt ovat vaikuttaneet Pk-yritysten lainansaantimahdollisuuksiin. Tässä työssä selvitettiin alkuperäisten säännöstekstien, aikaisemman tutkimuksen sekä tapaustutkimuksen avulla kuinka uudistukset ovat vaikuttaneet Suomen markkinoihin.

Tämä työ selventää sekä mitkä nämä uudet säännökset ovat, että tuo esille, kuinka nämä eroavat aikaisemmista säännöksistä. Valtaosassa Eurooppaa säännökset ovat otettu käyttöön luottolaitosdirektiivi CRD IV:n sekä vakavaraisuusasetus CRR:n kautta. Eritysesti kuinka EU:lle ominainen Pk-tukikerroin on vaikuttanut asiaan, on seikka, jota tässä työssä valaistaan. Työn viitekehys koostuu aikaisemmasta tutkimuksesta ja tapaustutkimuksen tuloksia vertailtiin kyseisen aikaisemman tutkimuksen tuloksiin. Näemme, ettei vaikutukset hinnoittelussa, lainavolyymeissä ja laina-ajoissa välttämättä aina täsmää aikaisemman tutkimuksen kanssa.

The new banking regulations introduced by Basel III, progressively implemented during the period 2013 – 2019, have imposed severely stricter requirements unto banks as pertains minimum capital coverage ratios. Additionally, Basel III also introduced brand new liquidity key ratios as new measurements. That SME: s in general constitute a pronouncedly riskier borrowing segment than other customer groups is an opinion with broad support in the financial sector. This, combined with the fact that banks make up the main source of financing for smaller companies, has highlighted the importance of examining which effects the regulations have had on SME: s access to bank facilitated financing. In this text, using original documents, earlier research, and a case study, we aim to find out how these changes have been felt in Finland.

This work will account for what the new regulations are as well their implementation. Within most of Europe, Basel III has been introduced in the form of the Credit Institutions Directive CRD IV and the Capital Requirements Regulation CRR. Thus particularly the EU-specific SMEsupporting factor’s role in this context will be highlighted.The study’s frame of reference consists of earlier research on the subject to which the results from the case study are juxtaposed. We find that the effects on prizing, volume and maturities don’t necessarily always find congruity with the aforementioned earlier research.