Legionella-suvun bakteerien määritysmenetelmän verifiointi talousvedestä
Aittokoski, Ilona (2020)
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020120125381
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020120125381
Tiivistelmä
Opinnäytetyö tehtiin Vita Laboratoriot Oy:lle. Opinnäytetyön tavoitteena oli verifioida menetelmä Legionella-suvun bakteerien määrittämiseen talousvedestä. Menetelmä perustui SFS-EN ISO 11731:2017 standardiin. Työssä oli tarkoituksena tutkia valitun menetelmän toimivuutta ja valmistaa sen perusteella työohje laboratoriolle. Tällä varaudutaan EU talousvesidirektiivin uudistumisen sisältämään vaatimukseen Legionella-tutkimusten suorittamisesta.
Legionella on ympäristöbakteeri, jota esiintyy luonnon vesissä sekä ihmisten rakentamissa vesijärjestelmissä, ja sitä löytyy myös maaperästä. Legionella-sukuun kuuluu yli 60 lajia, joista 26:n on todettu infektoivan ihmisiä. Näistä taudinaiheuttajista yleisin on Legionella pneumophila. L. pneumophila voi aiheuttaa ihmiselle legioonalaistaudin eli legionelloosin. Legioonalaistaudin oireet ovat keuhkokuumeen kaltaiset. Legionellat ovat pieniä gram-negatiivisia bakteereja. Legionellalle otollisin kasvulämpötila on 20–42 °C ja optimaalisin pH-arvo kasvulle on 6,8–7,0. Legionella löydettiin vuonna 1976 Yhdysvalloissa, kun se aiheutti siellä keuhkokuume-epidemian.
Verifioitavan menetelmän toimivuutta testattiin käytännössä suorittamalla vertailevia kokeita, vertaillen talousvesinäytteitä, joihin oli lisätty Legionella-bakteeria ja talousvesinäytteitä ilman Legionella-bakteerin lisäystä. Näissä kokeissa käytettiin kylmäkuivattua L. pneumophila -bakteeria. Menetelmästä tutkittiin esimerkiksi sen spesifisyyttä, toistettavuutta ja mittausepävarmuutta. Opinnäytetyössä myös vertailtiin erilaisia suodatinkalvotyyppejä.
Näistä parametreistä saadut tulokset vastasivat menetelmästandardissa esitettyjä viitearvoja. Menetelmällä saatiin hyväksytty tulos vertailututkimuksessa. Näiden testien lisäksi suoritettiin menetelmästandardin mukaiset varmistustestit, joiden perusteella arvioitiin menetelmän herkkyys, spesifisyys ja selektiivisyys. Varmistustestien tulokset osoittivat menetelmän erittäin toimivaksi. Verifioinnin tulokset osoittivat, että menetelmä täyttää suunnitellun käyttötarkoituksen eli talousveden testauksen.
Legionella on ympäristöbakteeri, jota esiintyy luonnon vesissä sekä ihmisten rakentamissa vesijärjestelmissä, ja sitä löytyy myös maaperästä. Legionella-sukuun kuuluu yli 60 lajia, joista 26:n on todettu infektoivan ihmisiä. Näistä taudinaiheuttajista yleisin on Legionella pneumophila. L. pneumophila voi aiheuttaa ihmiselle legioonalaistaudin eli legionelloosin. Legioonalaistaudin oireet ovat keuhkokuumeen kaltaiset. Legionellat ovat pieniä gram-negatiivisia bakteereja. Legionellalle otollisin kasvulämpötila on 20–42 °C ja optimaalisin pH-arvo kasvulle on 6,8–7,0. Legionella löydettiin vuonna 1976 Yhdysvalloissa, kun se aiheutti siellä keuhkokuume-epidemian.
Verifioitavan menetelmän toimivuutta testattiin käytännössä suorittamalla vertailevia kokeita, vertaillen talousvesinäytteitä, joihin oli lisätty Legionella-bakteeria ja talousvesinäytteitä ilman Legionella-bakteerin lisäystä. Näissä kokeissa käytettiin kylmäkuivattua L. pneumophila -bakteeria. Menetelmästä tutkittiin esimerkiksi sen spesifisyyttä, toistettavuutta ja mittausepävarmuutta. Opinnäytetyössä myös vertailtiin erilaisia suodatinkalvotyyppejä.
Näistä parametreistä saadut tulokset vastasivat menetelmästandardissa esitettyjä viitearvoja. Menetelmällä saatiin hyväksytty tulos vertailututkimuksessa. Näiden testien lisäksi suoritettiin menetelmästandardin mukaiset varmistustestit, joiden perusteella arvioitiin menetelmän herkkyys, spesifisyys ja selektiivisyys. Varmistustestien tulokset osoittivat menetelmän erittäin toimivaksi. Verifioinnin tulokset osoittivat, että menetelmä täyttää suunnitellun käyttötarkoituksen eli talousveden testauksen.