Satasairaalan yhteispäivystyksen henkilöstön kokemuksia simulaatioharjoituksista

Abstract

Työskentely päivystyspoliklinikoilla on haastavaa ja kuormittavaa potilaiden määrän ja voinnin vaihdellessa suuresti. Päivystyspoliklinikan henkilöstöltä vaaditaan monipuolista osaamista ja tiimityöskentelytaitoja, ja heidän täytyy osata toimia kiireessä ja paineen alla. Vuorovaikutus on tärkeä hoidon onnistumiseen vaikuttava tekijä. Päivystystyössä tarvittavia taitoja voidaan harjoittaa simulaatioharjoittelulla. Se on aktiivisen oppimisen muoto, jossa jäljitellään hoitotyötä turvallisessa ympäristössä. Simulaatioharjoittelusta on hyötyä etenkin viestinnän, päätöksenteon, tilannetietoisuuden, johtamisen ja tiimityöskentelyn parantamisessa, ja sitä kautta potilasturvallisuuden parantamisessa.

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata Satasairaalan yhteispäivystyksen henkilöstön kokemuksia simulaatioharjoituksista. Tavoitteena oli tuottaa tietoa, jota voidaan hyödyntää Satasairaalan yhteispäivystyksen simulaatiokoulutuksen suunnittelussa ja kehittämisessä.

Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin ryhmäteemahaastattelua ja avoimia kysymyksiä sisältävää sähköpostihaastattelua. Haastatteluihin osallistui Satasairaalan yhteispäivystyksen henkilöstöön kuuluvia, henkilökuntaa ja esimiehiä. Molemmista aineistonkeruumenetelmistä saatu aineisto yhdistettiin, ja analysoitiin aineistolähtöisesti sisällönanalyysilla.

Tutkimuksen mukaan henkilöstöllä on simulaatioharjoituksista hyvin eritasoisesti kokemusta, eikä se ole suhteessa työkokemukseen. Harjoitusten järjestämiseen vaikuttavista tekijöistä esiin nousi muun muassa organisointiin liittyvät haasteet. Vuorovaikutuksen, harjoitusympäristön ja tiedonsaamisen koettiin vaikuttavan simulaatioharjoituksissa oppimiseen. Harjoituksilla koettiin olevan vaikutusta ammatillisuuteen kasvuun, ammatillisen itsevarmuuden kehittymiseen ja yhteisöllisyyden lisääntymiseen. Kehittämisehdotuksia olivat simulaatioharjoitusten organisointiin panostaminen, sekä simulaatioharjoitusten käyttö ammatillisen kehittymisen tukijana ja yhteisöllisyyden vahvistajana.

The purpose was to describe the Satasairaala emergency department staff’s experiences of simulation-based learning. The aim was to produce information to be used in the planning and development of simulation-based learning.

The skills needed by emergency department staff can be practiced through simulation-based learning. It is a form of active learning that mimics nursing in a safe environment. Simulation-based learning is particularly useful in improving communication, decision-making, situational awareness, leadership, and teamwork.

The data were collected through theme interview and an email interview with open questions. The interviews were attended by nursing staff and emergency department supervisors. The data were analyzed through a content analysis.

The staff have very different experiences of simulation-based learning. The experiences are not commensurate with their work experience. The organization of the exercises was believed to be influenced by, for example, the challenges of the organization. Interaction, learning environment, and knowledge acquisition were found to affect learning in simulation-based learning. Simulation-based learning was believed to promote professional growth, professional self-confidence, and community growth. The development proposals were an investment in the organization of simulation exercises and the use of simulation-based learning in support of professional development and community strengthening.