Polyesteriloimineulosten tulostusesikäsittely ja palo-ominaisuudet
Sandberg, Katri (2011)
Sandberg, Katri
Tampereen ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011112415455
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011112415455
Tiivistelmä
Tämän työn toimeksiantajana oli Printscorpio Oy. Työn tarkoituksena oli löytää teknisesti ja taloudellisesti optimaaliset esikäsittelymenetelmät kahdelle 100 % polyesteriloimineulokselle, joita Printscorpio Oy käyttää tuotannossaan digitaalisen mustesuihkutulostuksen tulostuspohjina. Lisäksi tässä työssä tutkittiin eri tavoin käsiteltyjen neulosten palo-ominaisuuksia. Työn raportissa käsitellään digitaaliseen mustesuihkutulostamiseen, tulostuspohjien esikäsittelyyn, palo-ominaisuuksiin ja julkisissa tiloissa käytettävien somisteiden paloturvallisuusvaatimuksiin liittyviä asioita.
Sopivia esikäsittelymenetelmiä etsittiin tekemällä valituille tulostuspohjille esikäsittelykokeita laboratoriomittakaavassa. Näissä kokeissa varioitiin esikäsittelyaineen määrää esikäsittelyreseptissä. Työn edetessä Printscorpio Oy:ssä suoritettiin myös tuotantomittakaavan esikäsittelykokeita, joissa esikäsittelyreseptiä varioitiin myös muiden kemikaalien kuin varsinaisen esikäsittelyaineen osalta. Kaikki esikäsitellyt näytteet tulostettiin ja jälkikäsiteltiin Printscorpio Oy:n tuotantotiloissa normaalien tuotantomenetelmien mukaisesti. Vertailukohteiksi tulostettiin myös näytteet käsittelemättömistä neuloksista sekä neuloksista, jotka oli ostettu valmiiksi esikäsiteltyinä. Tulostetuista näytteistä tutkittiin värien kirkkautta ja värien läpimenoa värinmittauslaitteiston avulla sekä arvioitiin visuaalisesti värien leviämistä. Itse tehtävän esikäsittelyn kustannuksia verrattiin valmiiksi esikäsiteltyjen neulosten hintaan. Palo-ominaisuuksia testattiin kahden eri standardin mukaisesti kahdella erilaisella palonkeston testauslaitteella.
Täysin optimaalisia esikäsittelymenetelmiä ei onnistuttu löytämään, mutta menetelmiä onnistuttiin kuitenkin kehittämään sellaisiksi, että neulosten ominaisuudet ja tulostuksen laatu olivat hyvin pitkälti verrattavissa valmiiksi esikäsiteltyihin neuloksiin. Värinmittaustulosten perusteella voidaan todeta, että esikäsittelyaineen määrällä ei juuri ole vaikutusta mittaustuloksiin. Näin ollen voidaan olettaa, että halutut ominaisuudet voitaisiin saada aikaan jo pienilläkin määrillä esikäsittelyainetta. Kustannusvertailun perusteella voidaan todeta, että melko pienilläkin erillä itse tehty esikäsittely tulee halvemmaksi kuin valmiiksi esikäsiteltyjen neulosten ostaminen. Palotestauksissa ei saatu eri näytteiden välille merkittäviä eroja. Näin ollen yrityksessä on syytä pohtia, onko palosuojattujen materiaalien käyttö järkevää ja taloudellisesti kannattavaa.
Sopivia esikäsittelymenetelmiä etsittiin tekemällä valituille tulostuspohjille esikäsittelykokeita laboratoriomittakaavassa. Näissä kokeissa varioitiin esikäsittelyaineen määrää esikäsittelyreseptissä. Työn edetessä Printscorpio Oy:ssä suoritettiin myös tuotantomittakaavan esikäsittelykokeita, joissa esikäsittelyreseptiä varioitiin myös muiden kemikaalien kuin varsinaisen esikäsittelyaineen osalta. Kaikki esikäsitellyt näytteet tulostettiin ja jälkikäsiteltiin Printscorpio Oy:n tuotantotiloissa normaalien tuotantomenetelmien mukaisesti. Vertailukohteiksi tulostettiin myös näytteet käsittelemättömistä neuloksista sekä neuloksista, jotka oli ostettu valmiiksi esikäsiteltyinä. Tulostetuista näytteistä tutkittiin värien kirkkautta ja värien läpimenoa värinmittauslaitteiston avulla sekä arvioitiin visuaalisesti värien leviämistä. Itse tehtävän esikäsittelyn kustannuksia verrattiin valmiiksi esikäsiteltyjen neulosten hintaan. Palo-ominaisuuksia testattiin kahden eri standardin mukaisesti kahdella erilaisella palonkeston testauslaitteella.
Täysin optimaalisia esikäsittelymenetelmiä ei onnistuttu löytämään, mutta menetelmiä onnistuttiin kuitenkin kehittämään sellaisiksi, että neulosten ominaisuudet ja tulostuksen laatu olivat hyvin pitkälti verrattavissa valmiiksi esikäsiteltyihin neuloksiin. Värinmittaustulosten perusteella voidaan todeta, että esikäsittelyaineen määrällä ei juuri ole vaikutusta mittaustuloksiin. Näin ollen voidaan olettaa, että halutut ominaisuudet voitaisiin saada aikaan jo pienilläkin määrillä esikäsittelyainetta. Kustannusvertailun perusteella voidaan todeta, että melko pienilläkin erillä itse tehty esikäsittely tulee halvemmaksi kuin valmiiksi esikäsiteltyjen neulosten ostaminen. Palotestauksissa ei saatu eri näytteiden välille merkittäviä eroja. Näin ollen yrityksessä on syytä pohtia, onko palosuojattujen materiaalien käyttö järkevää ja taloudellisesti kannattavaa.