Ympäristönäkökulmat luonnonvara-alan toisen asteen koulutuksessa Pohjois-Pohjanmaalla

Abstract

Ympäristönmuutos ja luonnonvaraelinkeinot ovat kytköksissä toisiinsa. Se, miten ja kuinka paljon luonnonvaroja hyödynnetään, vaikuttaa siihen millaisia ympäristövaikutuksia kohtaamme. Ympäristönmuutokset, kuten ilmastonmuutos ja biodiversiteetin heikkeneminen, vastaavasti vaikuttavat luonnonvara-alaan. Ilmastonmuutosta ei voida enää kokonaan torjua ja siksi on myös kehitettävä ja otettava käyttöön sopeutumista tukevia toimintamalleja. Koulutuksella on tärkeä rooli tiedon, osaamisen ja kestävien toimintatapojen välittämisessä ja yleisesti ympäristönmuutoksien edellyttämän toimintavalmiuden luomisessa.

Opinnäytetyö toteutettiin toimeksiantona Ilmastonmuutos lukioihin -hankkeelle. Työn tarkoituksena oli kartoittaa luonnonvara-alan opiskelijoiden näkemyksiä ilmasto- ja ympäristöteemojen käsittelystä koulutuksessa. Päätavoite oli tuottaa toimeksiantajalle ja ammattioppilaitoksille tietoa, jonka pohjalta koulutusta voidaan edelleen kehittää. Lisäksi työ tarjoaa taustatietoa oppilaitosten omien ilmasto- ja ympäristötavoitteiden edistämiseen.

Määrällinen aineisto kerättiin Webropol-ohjelmalla toteutetulla internet kyselyllä, joka kohdistettiin luonnonvara-alan toisen asteen opiskelijoille Pohjois-Pohjanmaalla. Ilmastonmuutos, kestävä kehitys, kiertotalous, luonnon monimuotoisuus ja elinkaariajattelu korostuvat luonnonvaraelinkeinoihin ja ympäristönmuutoksiin liittyvässä tutkimuksessa ja tulevat esille myös luonnonvara-alan tutkintoperusteissa. Nämä keskeiset teemat huomioitiin kyselyssä. Lisäksi tarkasteltiin koulun toimintaympäristön roolia kestävien toimintatapojen omaksumisessa. Kyselyssä tavoiteltiin kokonaisotantaa, mutta päädyttiin lopulta harkinnanvaraiseen otantaan. Kyselyyn vastasi 25 opiskelijaa. Vastaukset analysoitiin Weprobol-ohjelmaa apuna käyttäen.

Kyselyn perusteella opiskelijat kokevat ympäristöosaamiselle tarvetta. Keskimäärin opiskelijoiden mielestä ympäristönäkökulmat tulevat opinnoissa esille melko kattavasti, mutta kehitettävääkin vielä on. Ilmastonmuutos ja elinkaariajattelu jäävät tulosten perusteella hieman muita teemoja vähemmälle tarkastelulle. Ympäristöhaasteiden moniulotteisuus ja laajuus edellyttävät kokonaisvaltaista lähestymistapaa. Johtopäätös on, että luonnonvara-alan koulutusta voidaan edelleen kehittää vastaamaan paremmin kasvavaan ympäristöosaamisen tarpeeseen ja kysyntään. Jatkossa tarkastelua voitaisiin toteuttaa ala- tai oppilaitoskohtaisesti. Säännöllinen seuranta ja mittaaminen mahdollistavat aktiivisen otteen koulutuksen kehittämisessä. Oppilaitokset voivat myös tuoda esille tärkeinä pitämiään arvoja arkikäytännöissään.

Rural industries are exposed to changes in environment, as many of them directly depend on ecosystem services and climatic conditions. Agricultural and rural industries also contribute to climate change and biodiversity loss through the release of greenhouse gases into the atmosphere and by changing habitats. However, these industries can also contribute climate change mitigation and tackle environmental challenges. Vocational education plays an important role in promoting sustainable industrial development and in raising awareness of environmental issues.

The purpose of this thesis was to examine vocational upper secondary students’ experiences and views on studying environmental issues. The thesis was carried out as an assignment for Ilmastonmuutos lukioihin project. The aim of this thesis was to provide information that can be utilized in developing upper secondary vocational education and in promoting vocational institutions’ own environmental goals.

The quantitative data was collected through an internet survey that was targeted to upper secondary students in the field of natural resources in Northern Ostrobothnia. Research has emphasized climate change, sustainable development, circular economy, biodiversity, and life cycle thinking as essential environmental themes in rural industries. These were considered in the survey. Opinions about school environment and school practices in the environmental context were also examined. At first the aim was to reach for total sampling but ultimately 25 students participated in the survey. The data was collected and analyzed with Webropol-program.

The results show that students recognize the need of environmental expertise in their field. On average environmental aspects seem to be taken into account quite comprehensively but there is still room for improvements. According to the survey, climate change and life cycle thinking are slightly less examined in studies than other themes. The scale of environmental challenges requires holistic approach. The education of agricultural and rural industries can be further developed to respond better to the growing need and demand for environmental expertise. Regular monitoring would enable active development. Educational institutions could also point out the values they consider important in their everyday practices.