Vesijohtoverkon kuntotutkimus- ja vuodonpaikannusmenetelmät

Abstract

Insinöörityössä oli tavoitteena käydä läpi HSY:n vesihuollon verkko-osastolla päivittäisessä käytössä olevia vesijohtoverkon vuodonpaikannusmenetelmiä ja vuosien aikana pilotoituja eri vesijohtoverkon kuntotutkimusmenetelmiä. Työssä selvitettiin vuodonpaikannusmenetelmien toimintaperiaatteet soveltuvuuksineen sekä viime vuosien aikana pilotoitujen kuntotutkimusmenetelmien osalta menetelmien toimintaperiaatteet, tutkimusten suorittaminen ja keskeisimmät tulokset.

HSY:n vesijohtoverkon vuotavuus on hieman laskenut vuodesta 2010–2012, ja putkirikkoja on keskimäärin 300 vuodessa. Uusia toimintamalleja ja menetelmiä tarvitaan verkoston vuotojen paikantamiseen sekä sen kunnon määrittämiseen. Päivittäisessä käytössä olevia vuodonetsintämenetelmiä ovat tällä hetkellä kuuntelupiikki, korrelaattori, maamikrofoni sekä ääni- ja paineloggerit. Näiden pitkään käytössä olleiden ja luotettavien menetelmien lisäksi HSY on pilotoinut 2010-luvulla muun muassa veden laatuun, akustisiin ilmiöihin, magneettikentän muutoksien mittaamiseen, merkkikaasuun sekä tutkatekniikkaan perustuvia menetelmiä. Pilotoiduilla kuntotutkimusmenetelmillä on saatu vuosien aikana erityyppistä tietoa, jota on pystytty monipuolisesti hyödyntämään. Näiden pilotoitujen menetelmien pohjalta selvitettiin myös muita kuntotutkimusmenetelmiä sen mukaan, minkä tyyppisille menetelmille tulevaisuudessa saattaisi olla tarvetta.

Työhön haastateltiin menetelmien soveltuvuuksista ja vaatimuksista eri palveluiden tarjoajia sekä HSY:n asiantuntijoiden ja operatiivisen puolen työntekijöiden kokemuksia suoritetuista tutkimuksista. Selvitystyössä hyödynnettiin myös pilotoitujen menetelmien osalta tutkimusraportteja sekä tutustuttiin HSY:n vuodonetsintätiimien päivittäiseen työhön. Pilotoitujen menetelmien sekä valikoidusti muutaman muun menetelmän pohjalta kerätyt tiedot koottiin ja tiivistettiin taulukkoon, joka toimii apuna sopivan menetelmän löytämiseksi.