Päivähoidon ja lastensuojelun työntekijöiden kokemuksia yhteistyöstä

Abstract

Teimme opinnäytetyön päivähoidon ja lastensuojelun työntekijöiden välisestä yhteistyöstä. Opinnäytetyössämme selvitimme, mitä päivähoidon ja lastensuojelun työntekijöiden yhteistyö on heidän näkökulmastaan. Tutkimme liittyykö yhteistyöhön jotain haasteita ja sitä millä tavoin yhteistyötä voitaisiin kehittää. Teimme opinnäytetyön Länsi-Helsingissä, Kaarelan alueella. Opinnäytetyö liitettiin osaksi lastensuojelun Praksiksen tutkimustoimintaa.

Opinnäytetyömme on kvalitatiivinen. Aineisto kerättiin teemahaastatteluilla. Haastattelimme neljää lastensuojelun sosiaalityöntekijää sekä kuutta eri koulutustaustaista päivähoidon työntekijää. Analyysimenetelmänä käytimme aineistolähtöistä sisällönanalyysia.

Opinnäytetyön tuloksissa ilmenee, että työntekijöiden välisestä yhteistyöstä oli monenlaisia kokemuksia. Päivähoidon ja lastensuojelun työntekijät kokivat, että dialoginen kohtaaminen ja vuorovaikutus olivat tärkeitä yhteistyön sujuvuuden kannalta. Keskeisin havainto oli, että päivähoidon ja lastensuojelun työntekijöiden välillä ei ollut selkeitä yhdessä sovittuja käytäntöjä. Työntekijät kokivat yhteistyön aloitusvaiheen haastavaksi. Lastensuojeluilmoituksen tekovaiheessa yhteistyö oli epäselvää päivähoidon työntekijöille. Työntekijät näkivät resurssien puutteen haasteena yhteistyölle. Työntekijät kokivat oman aktiivisuuden vaikuttavan merkittävästi yhteistyöhön. Lastensuojelun ja päivähoidon työntekijöiden mukaan yhteistyön pitäisi olla tiiviimpää ja yhteisiä kohtaamisia tarvitaan nykyistä enemmän. Työntekijät nostivat esille useita kehittämisehdotuksia.

Työmme osoittaa, että panostamalla dialogisuuteen ja moniammatilliseen kasvatuskumppanuuteen voitaisiin parantaa yhteistyön laatua. Säännöllisemmät yhteiset tapaamiset helpottaisivat yhteisten käytäntöjen sopimista ja noudattamista.

The subject of our thesis was the co-operation between day care employees and social workers. In our thesis we examined what co-operation meant from their perspectives. We also investigated what challenges the co-operation between these two actors had and how they could evolve their co-operation. We carried out our study in Kaarela area, West Helsinki. This thesis was part of research in Praksis, child protection.

Our thesis was qualitative. As a study method we used theme interviews. In total we interviewed ten employees of day care and child protection. Four of our interviewees were social workers of child protection, and six of our interviewees belonged to day care staff. The employees of day care all had different educational backgrounds. To analyze the material we had collected we used data-driven content analysis.

According to our findings there were all kind of experiences about the co-operation. The employees felt that dialogical connection and interaction were important to the fluency of the co-operation. In findings of our thesis it was obvious that between day care and child protection there were no explicit ways to operate together. Day care and child protection staff both considered the beginning phase of co-operation quite challenging. According to our findings making child welfare notifications among day care staff was not as clear as it should be. They felt that the paucity of necessary resources was a challenge. Employees' own activity in their co-operation was seen as a very important issue for the fluency of co-operation. Day care and child protection employees both felt that co-operation between these two actors could be closer than it is now. They also thought that meeting each other could take place more often than nowadays. They raised up several suggestions how to evolve their co-operation.

Working through a dialogical angle and multi-professional educational partnership would make the quality of co-operation better. Meeting regularly would make it easier to agree and comply with common practices.