Hoitajan kokemukset itsetuhoisen potilaan kohtaamisesta ja hoidosta

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata erään Lounais-Suomen aluesairaalan mielenterveystyöntekijöiden kokemuksia itsetuhoisten potilaiden kohtaamisesta ja hoitamisesta. Tavoitteena oli antaa tietoa itsetuhoisuuden hoidosta sekä helpotusta työhön niille hoitajille, jotka työskentelevät itsetuhoisten potilaiden kanssa.

Opinnäytetyö on kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus. Tutkimusaineisto kerättiin tutkittavilta postitse vapaamuotoisina kirjoitelmina. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysillä käyttäen aineiston induktiivista lähestymistapaa.

Tulosten mukaan itsetuhoisen potilaan kanssa työskentely oli hoitajalle psyykkisesti raskasta ja tunteita herättävää. Haasteena hoitajille ja hoidon onnistumiselle koettiin mm. potilaan oma motivaatio elämänsä suhteen, kiire hoitajan työssä sekä potilaan itsetuhoisuuden jatkuminen. Työtä helpottavina tekijöinä hoitajat pitivät erityisesti työnohjausta sekä muun työ-ryhmän tukea, potilaan itsetuhoisuuden syyn selvittämistä sekä potilaan auttamista hänen käytännön asioidensa järjestämisessä.

Tutkimuksella saatiin tietoa itsetuhoisen potilaan kohtaamisen haasteista sekä kohtaamista helpottavista tekijöistä. Jotta itsetuhoisten potilaiden hoito olisi parasta mahdollista, tulisi hoitajien ammattitaitoon ja hyvinvointiin panostaa. Jatkossa voitaisiin tutkia erilaisia menetelmiä, esimerkiksi miten hoitajat pystyisivät panostamaan työhönsä, miten työn kuormitusta voitaisiin vähentää sekä miten työtä helpottavia tekijöitä voitaisiin hyödyntää parhaiten.

The purpose of this study was to depict the experiences of nurses encountering patients that have self-destructive tendencies in one of the South-west Finland Regional Hospitals. The goal was to provide information about the treatment of suicidal behavior as well as relief for those health care professionals working with suicidal patients.

This thesis is a qualitative study. The data was collected so that the participants mailed their informal writings. The content of the data was analyzed using an inductive approach.

The results suggest that working with suicidal patients was both mentally and emotionally demanding on their caregivers. The study shows that the challenge for nurses and the success of treatment depends on the patient's motivation in life, the nurse’s busy work load as well as the continuation of the patient's suicidal behavior. The factors that facilitate the work of the nurses were considered to be clinical supervision and group support, determining the cause of their patient's suicidal behavior as well as assisting them in organizing their practical matters.

The study provided information on the challenges of encountering a suicidal patient, as well as factors to ease the encounter. In order to provide the best outcome possible in the treatment of suicidal patients, the focus should be on the professional skills of health care workers as well as on their well-being. In the future it would be interesting to explore different methods of how nurses could invest in their work, how the work load could be reduced and how alleviating factors could be best used.