Sairaanhoitajatutkinnon opinnäytetöiden analysointi
Koskela, Anna; Kronholm, Emmalotta (2020)
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020120726472
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020120726472
Tiivistelmä
Sairaanhoitaja on laillistettu ammattihenkilö Suomessa. Ammatissa toimimiseen oikeuttaa ammattikorkeakoulussa suoritettu tutkinto sekä sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolta anottu myönteinen päätös. Koulutuksen suunniteltu kesto on 3,5 vuotta ja laajuus 210 opintopistettä. Opinnäytetyö muodostaa tästä 15 opintopistettä ja sen tavoitteena on valmistaa opiskelijaa työelämälähtöiseen, tutkittuun tietoon ja näyttöön perustuvaan kehittämistyöskentelyyn. Koulutukseen sisältyy sekä teoreettista että kliinistä opetusta niin oppilaitoksessa kuin käytännön työelämässä.
Tässä opinnäytetyössä käytetty menetelmä on kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Työn tarkoituksena oli kuvailla valitun ajanjakson aikana Metropolia Ammattikorkeakoulussa julkaistuja sairaanhoitotyön opinnäytetöitä ja niissä käytettyjä menetelmiä. Aineisto on kerätty Theseus-verkkopalvelusta. Aineisto on rajattu ajalle 1.7.2018-31.12.2019 ja töistä on valittu mukaan suomen- ja englanninkieliset sairaanhoitotyön opinnäytetyöt, joissa vähintään yksi tekijä suuntautuu sairaanhoitajaksi. Annetut ehdot täyttäviä opinnäytetöitä valikoitui tähän työhön analysoitavaksi 155 kappaletta.
Suurin osa töistä on kirjallisuuskatsauksia. Seuraavaksi käytetyimmät menetelmät ovat laadullinen ja toiminnallinen tai kehitystyö. Vähäisessä määrässä töitä on käytetty määrällistä menetelmää. Tulokset on kuvailtu käyttäen frekvenssejä ja prosenttiosuuksia. Eettisyys ja luotettavuus on huomioitu työskentelyn kaikissa vaiheissa. Tavoitteena on hyödyntää saatua tietoa Metropolia ammattikorkeakoulun opinnäytetyön kehittämisprosessissa.
Suomessa valmistuneiden sairaanhoitajien opinnäytetöiden tarkastelua ei ole vastaavalla tavalla aiemmin tehty. Aiempaa tutkimustietoa löytyy aiheesta vähäisesti. Jatkotyöskentelyssä on mahdollista kiinnittää huomiota käytettyjen menetelmien määriin ja julkaistujen opinnäytetöiden aineiston jatkohyödyntämisen mahdollisuuksiin työelämässä. Myös opinnäytetyön prosessissa mukana olleita yhteistyökumppaneita voi ottaa lähempään tarkasteluun.
Tässä opinnäytetyössä käytetty menetelmä on kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Työn tarkoituksena oli kuvailla valitun ajanjakson aikana Metropolia Ammattikorkeakoulussa julkaistuja sairaanhoitotyön opinnäytetöitä ja niissä käytettyjä menetelmiä. Aineisto on kerätty Theseus-verkkopalvelusta. Aineisto on rajattu ajalle 1.7.2018-31.12.2019 ja töistä on valittu mukaan suomen- ja englanninkieliset sairaanhoitotyön opinnäytetyöt, joissa vähintään yksi tekijä suuntautuu sairaanhoitajaksi. Annetut ehdot täyttäviä opinnäytetöitä valikoitui tähän työhön analysoitavaksi 155 kappaletta.
Suurin osa töistä on kirjallisuuskatsauksia. Seuraavaksi käytetyimmät menetelmät ovat laadullinen ja toiminnallinen tai kehitystyö. Vähäisessä määrässä töitä on käytetty määrällistä menetelmää. Tulokset on kuvailtu käyttäen frekvenssejä ja prosenttiosuuksia. Eettisyys ja luotettavuus on huomioitu työskentelyn kaikissa vaiheissa. Tavoitteena on hyödyntää saatua tietoa Metropolia ammattikorkeakoulun opinnäytetyön kehittämisprosessissa.
Suomessa valmistuneiden sairaanhoitajien opinnäytetöiden tarkastelua ei ole vastaavalla tavalla aiemmin tehty. Aiempaa tutkimustietoa löytyy aiheesta vähäisesti. Jatkotyöskentelyssä on mahdollista kiinnittää huomiota käytettyjen menetelmien määriin ja julkaistujen opinnäytetöiden aineiston jatkohyödyntämisen mahdollisuuksiin työelämässä. Myös opinnäytetyön prosessissa mukana olleita yhteistyökumppaneita voi ottaa lähempään tarkasteluun.