Kaukolämmön ja sähkön tuotannon hiilijalanjälki 8 ja 20 MW kiinteän polttoaineen voimalaitoksissa
Järvinen, Jouni (2020)
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020120826910
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020120826910
Tiivistelmä
Ilmaston muutos ja ihmisten oma hiilijalanjälki herättää runsasta keskustelua. Pariisin Ilmastosopimuksen mukaan EU on sitoutunut tavoittelemaan hiilineutraaliutta vuoteen 2050 mennessä. Suomen tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Lisäksi Suomen hallituksen (Marinin hallitus) tavoitteena on vähentää turpeen energia-käyttö puoleen vuoteen 2025 mennessä ja lopettaa kokonaan vuoteen 2030 mennessä.
Energiantuotannon hiiljalanjälki kiinnostaa energiantuottajia ja kuluttajia tiukentuvien päästötavoitteiden takia. Kaukolämpöverkossa olevien asiakkaiden hiilijalanjälki asumisen osalta määräytyy laitosten tuottaman energian päästöistä ja se kannustaa energian tuottajia selvittämään aiheuttamiensa päästöjen määrän laitoksissaan.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää Keuruun Lämpövoima Oy:n Varissaaren 20 MW CHP ja 8 MW kiinte-än polttoaineen lämpölaitosten energiantuotannon hiilijalanjälki. Laitosten polttoaineet koostuvat pääasiassa metsä- ja teollisuusperäisistä puupolttoaineista. CHP-laitoksessa käytetään myös turvetta ja lajiteltua SFR-kierrätyspolttoainetta.
Jyrsinturpeen poltto muodostaa yli 90 prosenttia laitosten kokonaispäästöistä. Turpeen korjuun päästöissä huomi-oitiin myös tuotantoalueelta ilmaan vapautuvat kasvihuonekaasut. Laitoksissa käytettävien puupohjaisten polttoai-neiden kasvihuonekaasupäästöt ovat alhaiset niiden sovitun bio-ominaisuuden ansiosta. Näiden polttoaineiden päästöt muodostuvat pääasiassa korjuusta ja kuljetuksesta.
Työssä tehtiin turpeen käytöstä kaksi laskentaskenaariota. Ensimmäisessä turpeen polttoa vähennettiin puolet, jolloin päästöt vähenivät lähes 60 kg CO2 ekv/MWh. Toisessa turpeen poltto lopetettiin kokonaan, jolloin päästöjen määräksi jäi 26,86 kg CO2 ekv/MWh. Turve korvattiin molemmissa skenaariossa puolittain metsä- ja teollisuusperäi-sillä polttoaineilla.
Energiantuotannon hiiljalanjälki kiinnostaa energiantuottajia ja kuluttajia tiukentuvien päästötavoitteiden takia. Kaukolämpöverkossa olevien asiakkaiden hiilijalanjälki asumisen osalta määräytyy laitosten tuottaman energian päästöistä ja se kannustaa energian tuottajia selvittämään aiheuttamiensa päästöjen määrän laitoksissaan.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää Keuruun Lämpövoima Oy:n Varissaaren 20 MW CHP ja 8 MW kiinte-än polttoaineen lämpölaitosten energiantuotannon hiilijalanjälki. Laitosten polttoaineet koostuvat pääasiassa metsä- ja teollisuusperäisistä puupolttoaineista. CHP-laitoksessa käytetään myös turvetta ja lajiteltua SFR-kierrätyspolttoainetta.
Jyrsinturpeen poltto muodostaa yli 90 prosenttia laitosten kokonaispäästöistä. Turpeen korjuun päästöissä huomi-oitiin myös tuotantoalueelta ilmaan vapautuvat kasvihuonekaasut. Laitoksissa käytettävien puupohjaisten polttoai-neiden kasvihuonekaasupäästöt ovat alhaiset niiden sovitun bio-ominaisuuden ansiosta. Näiden polttoaineiden päästöt muodostuvat pääasiassa korjuusta ja kuljetuksesta.
Työssä tehtiin turpeen käytöstä kaksi laskentaskenaariota. Ensimmäisessä turpeen polttoa vähennettiin puolet, jolloin päästöt vähenivät lähes 60 kg CO2 ekv/MWh. Toisessa turpeen poltto lopetettiin kokonaan, jolloin päästöjen määräksi jäi 26,86 kg CO2 ekv/MWh. Turve korvattiin molemmissa skenaariossa puolittain metsä- ja teollisuusperäi-sillä polttoaineilla.