Itsearvioinnilla laatua kotihoitoon: Työntekijän itsearviointi laatujohtamisen menetelmänä
Haataja, Laura; Urrio, Ulla (2020)
Haataja, Laura
Urrio, Ulla
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020121027334
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020121027334
Tiivistelmä
Sosiaali- ja terveyspalvelut tukevat ja auttavat kansalaisia niissä terveyden ja sairauden
tilanteissa, joissa hoito on tarjottava ja nimenomaisesti kohdennettava asiakkaan tai
potilaan parhaaksi. Palveluiden tulee olla jokaiselle kansalaiselle yhdenvertaisia sekä
laadukkaita. Palveluiden laatua tulee voida kehittää, arvioida ja valvoa tehokkaasti sekä
yhtenäistää toimintatapoja, joilla turvataan laadukkuus julkisella- ja yksityisellä toimialalla.
Palveluiden laadukkuutta tulee tutkia ja arvioida niin asiakas – kuin työntekijälähtöisesti.
Organisaatioiden johdon tulee olla tietoinen palveluiden laadusta ja tarvittaessa osallistaa
työyhteisöä palveluiden kehittämiseksi. Keskeistä on siis miettiä, millaista johtamista tarvitaan ja miten merkittävää työntekijöiden on arvioida omaa työtään. Tutkimukset osoittavat, että itsearviointi on hyvä työkalu arvioitaessa palveluiden laatua.
Tässä opinnäytetyössä kartoitettiin kotihoidon työntekijöiden osaamista yksityisessä kotihoidon yrityksessä. Kukin osaamisalue arvioitiin kouluarvosanoin ja arvioinnin suorittivat
sekä työntekijät että esimies. Itsearviointia laadun arvioinnin työkaluna oli tarkoitus käyttää jatkumona, jolloin työhön liittyvät kehityskeskustelut ja muu kehittämistoiminta voitaisiin liittää jatkuvan arvioinnin menetelmään. Työn laadukkuutta arvioitaessa saavutettiin
kiitettäviä tuloksia ja todettiin, että kehittämistyön kohteena olleessa organisaatiossa, kyettiin arvioimaan oman työn osa-alueita sujuvasti. Työnantajan keinot kehittää työtä, olivat asiamukaiset ja työntekijöiden asiantuntijuus vastasi työn vaativuutta. Yksityisen toimialan yrittäjällä oli valmentavan johtajuuden otetta ja kokonaisuudessaan esimiestyö kannatteli työyhteisöä toimimaan asiaankuuluvilla tavoilla ja tuntemaan vastuunsa
kotihoidon vaativalla työkentällä. Organisaatiossa pidettiin tärkeänä arvona sitä, että asiakas saa tarvitsemansa palvelun ja avun laadukkaasti toteutettuna. Motivaatiota työn kehittämiselle nousi esille ja laadukkuus koettiin kilpailuetuna suhteessa muihin toimijoihin.
tilanteissa, joissa hoito on tarjottava ja nimenomaisesti kohdennettava asiakkaan tai
potilaan parhaaksi. Palveluiden tulee olla jokaiselle kansalaiselle yhdenvertaisia sekä
laadukkaita. Palveluiden laatua tulee voida kehittää, arvioida ja valvoa tehokkaasti sekä
yhtenäistää toimintatapoja, joilla turvataan laadukkuus julkisella- ja yksityisellä toimialalla.
Palveluiden laadukkuutta tulee tutkia ja arvioida niin asiakas – kuin työntekijälähtöisesti.
Organisaatioiden johdon tulee olla tietoinen palveluiden laadusta ja tarvittaessa osallistaa
työyhteisöä palveluiden kehittämiseksi. Keskeistä on siis miettiä, millaista johtamista tarvitaan ja miten merkittävää työntekijöiden on arvioida omaa työtään. Tutkimukset osoittavat, että itsearviointi on hyvä työkalu arvioitaessa palveluiden laatua.
Tässä opinnäytetyössä kartoitettiin kotihoidon työntekijöiden osaamista yksityisessä kotihoidon yrityksessä. Kukin osaamisalue arvioitiin kouluarvosanoin ja arvioinnin suorittivat
sekä työntekijät että esimies. Itsearviointia laadun arvioinnin työkaluna oli tarkoitus käyttää jatkumona, jolloin työhön liittyvät kehityskeskustelut ja muu kehittämistoiminta voitaisiin liittää jatkuvan arvioinnin menetelmään. Työn laadukkuutta arvioitaessa saavutettiin
kiitettäviä tuloksia ja todettiin, että kehittämistyön kohteena olleessa organisaatiossa, kyettiin arvioimaan oman työn osa-alueita sujuvasti. Työnantajan keinot kehittää työtä, olivat asiamukaiset ja työntekijöiden asiantuntijuus vastasi työn vaativuutta. Yksityisen toimialan yrittäjällä oli valmentavan johtajuuden otetta ja kokonaisuudessaan esimiestyö kannatteli työyhteisöä toimimaan asiaankuuluvilla tavoilla ja tuntemaan vastuunsa
kotihoidon vaativalla työkentällä. Organisaatiossa pidettiin tärkeänä arvona sitä, että asiakas saa tarvitsemansa palvelun ja avun laadukkaasti toteutettuna. Motivaatiota työn kehittämiselle nousi esille ja laadukkuus koettiin kilpailuetuna suhteessa muihin toimijoihin.