Havaintomotoriikan ja päätöksentekokyvyn kehittäminen agilityharjoittelussa
Sarvanne, Tuuli (2020)
Avaa tiedosto
Lataukset:
Sarvanne, Tuuli
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020121127610
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020121127610
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää agilityharrastajien ymmärrystä havaintomotoriikan ja päätöksentekokyvyn merkityksestä agilitysuorituksen onnistumiselle. Lisäksi tarkoituksena oli tarjota tietoa näiden taitojen oppimiseen vaikuttavista tekijöistä. Opinnäytetyön tavoitteena oli suunnitella ja toteuttaa Border Agility Teamin jäsenistä kootulle testiryhmälle käytännön harjoituskerta. Viitekehyksen ja testiryhmän kokemusten pohjalta koottiin ohjeistus sekä ohjaajille että valmentajille siitä, miten päätöksentekokykyä ja havaintomotoriikkaa voisi kehittää agilityharjoittelussa.
Työn viitekehyksessä on käsitelty havaintomotoriikan ja päätöksentekokyvyn lisäksi havainnon syntymistä, tärkeimpiä liikkumisen säätelyyn vaikuttavia aisteja, motorista oppimista, liikuntataitojen oppimiseen vaikuttavia kognitiivisia tekijöitä sekä palautteen antamista. Harjoitteiden kehittäminen perustui tähän viitekehykseen.
Harjoituskerran tavoitteen toteutumista arvioitiin harjoituskerralta kerätyn videomateriaalin ja strukturoiduilla lomakehaastatteluilla kartoitettujen testiryhmäläisten ajatusten ja kokemusten avulla. Koska tässä työssä haluttiin luoda kokonaiskuva ohjaajien ajatuksista, kokemuksista ja toiminnasta, käsiteltiin jokaista ohjaajaa omana tapauksenaan. Tämän avulla pystyttiin vertailemaan osa-alueita toisiinsa ja luomaan kokonaisarvio siitä, miten kukin ohjaaja hyötyi harjoitteista ja miten harjoitteiden tavoitteet toteutuivat eri ohjaajien kohdalla.
Harjoituskerta sai jokaisessa ohjaajassa jonkinlaisen oivalluksen tai jatkosuunnitelman aikaiseksi. Oivallukset liittyivät sijoittumisen, liikkeen suuntaamisen ja rytmittämisen tärkeyteen sekä videoiden analysoinnin ja kehityskohteiden pohtimisen hyödyllisyyteen. Ohjeistukset valmentajille ja ohjaajille havaintomotoriikan ja päätöksentekokyvyn kehittämisestä agilityharjoittelussa syntyivät viitekehyksen ja testiryhmän kokemusten perusteella. Jatkossa voisi olla mielenkiintoista tutkia, voidaanko ohjaajien sijoittumis-, suuntaamis- ja rytmitystaitoja kehittää tehokkaammin videopalautteen avulla kuin suullisella palautteella. Kaikki testiryhmäläiset kokivat videopalautteen hyödylliseksi.
Työn viitekehyksessä on käsitelty havaintomotoriikan ja päätöksentekokyvyn lisäksi havainnon syntymistä, tärkeimpiä liikkumisen säätelyyn vaikuttavia aisteja, motorista oppimista, liikuntataitojen oppimiseen vaikuttavia kognitiivisia tekijöitä sekä palautteen antamista. Harjoitteiden kehittäminen perustui tähän viitekehykseen.
Harjoituskerran tavoitteen toteutumista arvioitiin harjoituskerralta kerätyn videomateriaalin ja strukturoiduilla lomakehaastatteluilla kartoitettujen testiryhmäläisten ajatusten ja kokemusten avulla. Koska tässä työssä haluttiin luoda kokonaiskuva ohjaajien ajatuksista, kokemuksista ja toiminnasta, käsiteltiin jokaista ohjaajaa omana tapauksenaan. Tämän avulla pystyttiin vertailemaan osa-alueita toisiinsa ja luomaan kokonaisarvio siitä, miten kukin ohjaaja hyötyi harjoitteista ja miten harjoitteiden tavoitteet toteutuivat eri ohjaajien kohdalla.
Harjoituskerta sai jokaisessa ohjaajassa jonkinlaisen oivalluksen tai jatkosuunnitelman aikaiseksi. Oivallukset liittyivät sijoittumisen, liikkeen suuntaamisen ja rytmittämisen tärkeyteen sekä videoiden analysoinnin ja kehityskohteiden pohtimisen hyödyllisyyteen. Ohjeistukset valmentajille ja ohjaajille havaintomotoriikan ja päätöksentekokyvyn kehittämisestä agilityharjoittelussa syntyivät viitekehyksen ja testiryhmän kokemusten perusteella. Jatkossa voisi olla mielenkiintoista tutkia, voidaanko ohjaajien sijoittumis-, suuntaamis- ja rytmitystaitoja kehittää tehokkaammin videopalautteen avulla kuin suullisella palautteella. Kaikki testiryhmäläiset kokivat videopalautteen hyödylliseksi.