Jaettu- vai yksilöjohtaminen fine dining ravintoiloissa?:Tarkastelussa Keski-Suomen ja Uudenmaan alueet
Välikangas, Maria (2020)
Välikangas, Maria
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020121428001
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020121428001
Tiivistelmä
Tiivistelmä
Ravintola-alan esimiestoimintaa on tutkittu jonkin verran, kuitenkaan fine dining puolelta tutkimuksia ei juurikaan ole tehty esimiestoimintaan painottaen. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää alalla toimivien esimiesten näkökulmasta Keski-Suomen ja Uudenmaan alueilla, kumpi on parempi tapa kahdesta eri johtamistyylistä; jaettu vai yksilöjohtajuus. Tarkoituksena on myös herättää mielenkiintoa tulevaisuutta varten ja jotta aihetta tutkittaisiin lisää.
Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisen tutkimusmenetelmän tavoin, hyödyntäen samalla myös määrällistä tutkimusta. Tutkimus tehtiin verkkokyselyn avulla ja siihen vastasi 20 fine dining ravintolan esimiestä Keski-Suomen ja Uudenmaan alueilta. Tutkimus pohjattiin teoriaan ja aikaisempiin ravintola-alaa koskeviin tutkimuksiin.
Tulosten perustella oli pääteltävissä, että molemmissa johtamismalleissa on hyvät ja huonot puolensa. Jaettujohtajuus sai hieman enemmän kannatusta, mutta johtajuutta ei voida lokeroida pelkästään kahteen edellä mainittuun vaihtoehtoon. Tutkimus osoitti, että jokaisella on omanlainen tapansa johtaa ja ne yleensä sisälsivät sekä yksilöjohtamista sekä vastuun jakamista muille.
Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että johtajuus on muutosvaiheessa ja jatkuva kehitys muovaa sitä jatkuvasti. Ei ole pelkästään yhtä ja oikeaa tapaa johtaa, vaan jokaisen tapa on yksilöllinen ja se sisältää niin yksilöjohtamista kuin jaettua johtajuutta. Jaettu johtajuus vaatii luottamusta ja hyvää tiimirakennetta toimiakseen, yksilöjohtajuus mahdollistaa kaikkien lankojen pitämistä omissa käsissä, mutta samalla se tekee esimiehen korvaamattomaksi.
Ravintola-alan esimiestoimintaa on tutkittu jonkin verran, kuitenkaan fine dining puolelta tutkimuksia ei juurikaan ole tehty esimiestoimintaan painottaen. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää alalla toimivien esimiesten näkökulmasta Keski-Suomen ja Uudenmaan alueilla, kumpi on parempi tapa kahdesta eri johtamistyylistä; jaettu vai yksilöjohtajuus. Tarkoituksena on myös herättää mielenkiintoa tulevaisuutta varten ja jotta aihetta tutkittaisiin lisää.
Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisen tutkimusmenetelmän tavoin, hyödyntäen samalla myös määrällistä tutkimusta. Tutkimus tehtiin verkkokyselyn avulla ja siihen vastasi 20 fine dining ravintolan esimiestä Keski-Suomen ja Uudenmaan alueilta. Tutkimus pohjattiin teoriaan ja aikaisempiin ravintola-alaa koskeviin tutkimuksiin.
Tulosten perustella oli pääteltävissä, että molemmissa johtamismalleissa on hyvät ja huonot puolensa. Jaettujohtajuus sai hieman enemmän kannatusta, mutta johtajuutta ei voida lokeroida pelkästään kahteen edellä mainittuun vaihtoehtoon. Tutkimus osoitti, että jokaisella on omanlainen tapansa johtaa ja ne yleensä sisälsivät sekä yksilöjohtamista sekä vastuun jakamista muille.
Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että johtajuus on muutosvaiheessa ja jatkuva kehitys muovaa sitä jatkuvasti. Ei ole pelkästään yhtä ja oikeaa tapaa johtaa, vaan jokaisen tapa on yksilöllinen ja se sisältää niin yksilöjohtamista kuin jaettua johtajuutta. Jaettu johtajuus vaatii luottamusta ja hyvää tiimirakennetta toimiakseen, yksilöjohtajuus mahdollistaa kaikkien lankojen pitämistä omissa käsissä, mutta samalla se tekee esimiehen korvaamattomaksi.