COVID-19-pandemian vaikutukset etäjohtamiseen
Malassu, Mari; Ruuska, Tuija (2020)
Malassu, Mari
Ruuska, Tuija
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020121428118
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020121428118
Tiivistelmä
Kevät 2020 muutti suomalaisten tapaa tehdä töitä nopeassa tahdissa, kun pandemian leviämistä pyrittiin ehkäisemään siirtämällä mahdollisimman moni etätöihin. Mielenkiinto aihetta kohtaan heräsi tutkijoiden omien työkokemusten pohjalta sekä siitä syystä, että etätyö ja etäjohtaminen ovat ajankohtainen aihe. Näin ollen tämän opinnäytetyön aiheeksi muodostui COVID-19-pandemian vaikutukset etäjohtamiseen. Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys muodostuu etätyöstä, sen edellytyksistä ja etäjohtamisesta. Tutkimuksen avulla pyrittiin löytämään vastaus kysymykseen, kuinka COVID-19-pandemia vaikutti etäjohtamiseen. Tutkimus kohdistettiin työntekijäportaaseen ja perusjoukko muodostui noin 1130 henkilöstä, joihin kuuluivat Savonia Ammattikorkeakoulun restonomi- ja tradenomiopiskelijoita sekä henkilöitä tutkijoiden omista verkostoista. Kysely oli vastaajien saatavilla 16.11.2020 – 26.11.2020 välisen ajan.
Tutkimuksen aineiston keruu tapahtui määrällisen eli kvantitatiivisen menetelmän avulla internet-kyselynä. Kysely lähetettiin sähköpostitse vastaajille sekä jaettiin tutkijoiden omissa verkostoissa. Kyselyn avulla pyrittiin saamaan palautetta etätyön ja etäjohtamisen haasteista sekä hyvistä käytänteistä työntekijöiden näkökulmasta. Tavoite saavutettiin ja tuloksista nousi esille kolme merkittävintä osa-aluetta: viestintä ja tiedonkulku, yhteisöllisyys ja työn kuormitukseen liittyvät ongelmat.
Kyselyllä pyrittiin selvittämään, mikäli jokin osa-alue olisi korostunut sellaisten työntekijöiden kohdalla, jotka siirtyivät etätöihin vasta pandemian aikana etätyösuositusten myötä. Vastausta tutkimuskysymyksiin haettiin ryhmittelemällä vastaajat heidän etätyökokemuksensa mukaan. Lopputulos oli, että vaikka pandemian aikana etätyöt aloittaneet olivat aktiivisempia kertoessaan haastavista asioista, samat asiat koettiin haasteellisiksi kaikkien vastanneiden kesken.
Tutkimuksen aineiston keruu tapahtui määrällisen eli kvantitatiivisen menetelmän avulla internet-kyselynä. Kysely lähetettiin sähköpostitse vastaajille sekä jaettiin tutkijoiden omissa verkostoissa. Kyselyn avulla pyrittiin saamaan palautetta etätyön ja etäjohtamisen haasteista sekä hyvistä käytänteistä työntekijöiden näkökulmasta. Tavoite saavutettiin ja tuloksista nousi esille kolme merkittävintä osa-aluetta: viestintä ja tiedonkulku, yhteisöllisyys ja työn kuormitukseen liittyvät ongelmat.
Kyselyllä pyrittiin selvittämään, mikäli jokin osa-alue olisi korostunut sellaisten työntekijöiden kohdalla, jotka siirtyivät etätöihin vasta pandemian aikana etätyösuositusten myötä. Vastausta tutkimuskysymyksiin haettiin ryhmittelemällä vastaajat heidän etätyökokemuksensa mukaan. Lopputulos oli, että vaikka pandemian aikana etätyöt aloittaneet olivat aktiivisempia kertoessaan haastavista asioista, samat asiat koettiin haasteellisiksi kaikkien vastanneiden kesken.