Toimiiko kirjallisuusterapia?
Mattila, Anne (2020)
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020121528264
http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020121528264
Tiivistelmä
Kirjallisuusterapiassa on kyse vuorovaikutuksesta, jonka sysää liikkeelle joko itse tuotettu
tai valmis teksti. Perinteisesti sen on ajateltu soveltuvan mielenterveyden ongelmista kärsiville, mutta sellaista diagnoosia ei oikeastaan ole, jolle kirjallisuusterapia ei sopisi. Ihminen
on psykofyysinen kokonaisuus ja silloin, kun keho voi huonosti, tarvitsemme yleensä myös
psyykkistä voimaantumista. Tämä selittää kirjallisuus- ja muiden taideterapioiden vaikuttavuuden myös fyysisten oireiden helpottajana. Kirjallisuusterapian ensimmäisiä toteuttajia
ovat olleet runoryhmiä ohjanneet toimintaterapeutit, jotka työskentelivät sairaaloissa. Sittemmin kirjallisuusterapia on levinnyt monimuotoisiin ympäristöihin ja sen toteuttamistavat ja asiakasryhmät ovat laajentuneet.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää kirjallisuusterapian käyttöä ja koettua hyötyä erilaisten asiakasryhmien toimintaterapiainterventioissa. Tutkimus toteutettiin kuvailevana
kirjallisuuskatsauksena siten, että aluksi selvitettiin kirjallisuusterapiaa ilmiönä ja avattiin
siihen liittyviä keskeisiä käsitteitä. Varsinaisen tutkimusanalyysin pohjana käytettiin Colen
& Tufanon (2008) psykodynaamisia strategioita. Viidestä strategiasta keskityttiin kolmeen
tutkimuksen kannalta merkitykselliseen. Sosiaalinen osallistuminen ja suhteet, tunneilmaisu ja motivaatio sekä itsetuntemus peilautuvat vahvasti toiminnallisuuteen. Näitä strategioita käytettiin jokaisen valitun tutkimusartikkelin tarkastelussa, jolloin saatiin selville
kirjallisuusterapiaan osallistuneiden kokemukset kirjallisen intervention hyödyistä.
Kirjallisuusterapiaa voidaan valittujen tutkimusten mukaan suositella laajalle asiakasryhmälle sekä koetun hyödyn että kustannustehokkuuden perusteella.
tai valmis teksti. Perinteisesti sen on ajateltu soveltuvan mielenterveyden ongelmista kärsiville, mutta sellaista diagnoosia ei oikeastaan ole, jolle kirjallisuusterapia ei sopisi. Ihminen
on psykofyysinen kokonaisuus ja silloin, kun keho voi huonosti, tarvitsemme yleensä myös
psyykkistä voimaantumista. Tämä selittää kirjallisuus- ja muiden taideterapioiden vaikuttavuuden myös fyysisten oireiden helpottajana. Kirjallisuusterapian ensimmäisiä toteuttajia
ovat olleet runoryhmiä ohjanneet toimintaterapeutit, jotka työskentelivät sairaaloissa. Sittemmin kirjallisuusterapia on levinnyt monimuotoisiin ympäristöihin ja sen toteuttamistavat ja asiakasryhmät ovat laajentuneet.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää kirjallisuusterapian käyttöä ja koettua hyötyä erilaisten asiakasryhmien toimintaterapiainterventioissa. Tutkimus toteutettiin kuvailevana
kirjallisuuskatsauksena siten, että aluksi selvitettiin kirjallisuusterapiaa ilmiönä ja avattiin
siihen liittyviä keskeisiä käsitteitä. Varsinaisen tutkimusanalyysin pohjana käytettiin Colen
& Tufanon (2008) psykodynaamisia strategioita. Viidestä strategiasta keskityttiin kolmeen
tutkimuksen kannalta merkitykselliseen. Sosiaalinen osallistuminen ja suhteet, tunneilmaisu ja motivaatio sekä itsetuntemus peilautuvat vahvasti toiminnallisuuteen. Näitä strategioita käytettiin jokaisen valitun tutkimusartikkelin tarkastelussa, jolloin saatiin selville
kirjallisuusterapiaan osallistuneiden kokemukset kirjallisen intervention hyödyistä.
Kirjallisuusterapiaa voidaan valittujen tutkimusten mukaan suositella laajalle asiakasryhmälle sekä koetun hyödyn että kustannustehokkuuden perusteella.