Kirjallisuuskatsaus ahdistuksenhoidon kehittämiseksi psykiatrian poliklinikalla
Leppänen, Tanja; Tuomaala, Lea-Mari (2020)
Avaa tiedosto
Lataukset:
Leppänen, Tanja
Tuomaala, Lea-Mari
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020121528211
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020121528211
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kirjallisuuskatsauksen keinoin selvittää ahdistuksen hoitoa. Työ tehtiin Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin Hyvinkään psykiatrian mielialapoliklinikan työntekijöille, jotka työskentelevät Järvenpään, Mäntsälän, Tuusulan, Hyvinkään ja Nurmijärven mielialapoliklinikoilla. Työn tavoitteena oli koota uusinta tutkittua tietoa poliklinikan työntekijöille ja näin auttaa asiakkaita ahdistuksen hoidossa ja hallinnassa.
Tietoperustassa määritellään ahdistus-terminä, käsitellään yleiset ahdistuneisuushäiriöt sekä ahdistuksen hoito. Siinä käsitellään tarkemmin myös työelämäkumppani.
Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevan kirjallisuuskatsauksen menetelmällä. Tutkimukset etsittiin neljästä eri sähköisestä tietokannasta sekä manuaalisen haun avulla. Opinnäytetyöhön valitut tutkimukset ovat julkaistu vuosien 2009 - 2019 välisenä aikana ja tulokset analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin menetelmällä.
Tutkimuksista esiin nousseista tuloksista ahdistuksen hoidossa keskeisin oli psykoterapia ja siinä käytettävät eri menetelmät. Myöskin psykoedukaation merkitys koettiin tärkeäksi sairauden ymmärtämisen ja sen hoidon kannalta. Maailmalla hyödynnetään paljon internetin mahdollisuuksia ahdistuksen hoidossa. Altistus on tekniikaltaan haastava ja se on vähiten käytetty näyttöön perustuvista hoidoista mielenterveysympäristöissä. Altistushoitoa ei tutkimuksen mukaan lääkärit hyödynnä riittävästi ahdistuneisuushäiriöiden hoitamisessa. Altistukseen tarvitaan tutkimusten mukaan asenteiden muutosta ja altistamiselle suotuisaa ilmapiiriä, jotta sen käyttö hoitomenetelmänä lisääntyisi.
Mindfulness-interventioista on saatu vahvinta tieteellistä näyttöä etenkin aikuisten kohdalla. Potilaan ja hoitohenkilökunnan välistä hoitosuhdetta voi tukea lääkärin hyvät mindfulness taidot. Tästä olisikin hyvä saada uutta tutkittua tietoa.
Tietoperustassa määritellään ahdistus-terminä, käsitellään yleiset ahdistuneisuushäiriöt sekä ahdistuksen hoito. Siinä käsitellään tarkemmin myös työelämäkumppani.
Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevan kirjallisuuskatsauksen menetelmällä. Tutkimukset etsittiin neljästä eri sähköisestä tietokannasta sekä manuaalisen haun avulla. Opinnäytetyöhön valitut tutkimukset ovat julkaistu vuosien 2009 - 2019 välisenä aikana ja tulokset analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin menetelmällä.
Tutkimuksista esiin nousseista tuloksista ahdistuksen hoidossa keskeisin oli psykoterapia ja siinä käytettävät eri menetelmät. Myöskin psykoedukaation merkitys koettiin tärkeäksi sairauden ymmärtämisen ja sen hoidon kannalta. Maailmalla hyödynnetään paljon internetin mahdollisuuksia ahdistuksen hoidossa. Altistus on tekniikaltaan haastava ja se on vähiten käytetty näyttöön perustuvista hoidoista mielenterveysympäristöissä. Altistushoitoa ei tutkimuksen mukaan lääkärit hyödynnä riittävästi ahdistuneisuushäiriöiden hoitamisessa. Altistukseen tarvitaan tutkimusten mukaan asenteiden muutosta ja altistamiselle suotuisaa ilmapiiriä, jotta sen käyttö hoitomenetelmänä lisääntyisi.
Mindfulness-interventioista on saatu vahvinta tieteellistä näyttöä etenkin aikuisten kohdalla. Potilaan ja hoitohenkilökunnan välistä hoitosuhdetta voi tukea lääkärin hyvät mindfulness taidot. Tästä olisikin hyvä saada uutta tutkittua tietoa.