Raskausdiabeteksen jatkoseuranta
Kilpeläinen, Ilona; Kylliäinen, Maija; Pylväläinen, Ella (2020)
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020121528340
http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020121528340
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata raskausdiabeetikko äitien kokemuksia raskausdiabeteksen jatkoseurannasta sekä koota heidän ehdotuksiaan raskausdiabetes seurannan kehittämiseen. Kohderyhmäksi valikoitui äidit, joilla on ollut raskausdiabetes enintään viisi vuotta sitten. Rajaus tehtiin viiteen vuoteen, jotta raskausdiabeteksen liittyvät asiat olisivat tuoreessa muistissa ja näin ollen tulokset olisivat luotettavia. Tavoitteenamme on lisätä ymmärrystä raskausdiabeteksen seurannan haasteista asiakasnäkökulmasta kuvattuna.
Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Suomen Diabetesliiton ammattilaisten kanssa. Opinnäytetyö on pääosin kvalitatiivinen, mutta siihen on sovellettu myös kvantitatiivista lähestymistapaa. Tutkimusmenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua kyselyä, minkä avulla opinnäytetyön aineisto on kerätty Facebookin Naistenhuone- ja Diabetesliiton raskausdiabetesryhmästä sekä opinnäytetyön tekijöiden omilta Facebook-sivuilta. Aineisto analysoitiin 33 vastauksen perusteella. Aineiston analysointi tehtiin temaattisesti ja induktiivisesti.
Tulosten tarkastelussa voidaan todeta, ettei raskausdiabeteksen seuranta raskauden jälkeen toteudu siinä määrin, mitä raskaana olevat äidit toivoisivat. Suurimmassa osassa tapauksista seuranta raskauden jälkeen jää äidin vastuulle. Keskeisimpiä kehitysideoita oli äidin raskausdiabeteksen seurannan yhdistäminen lapsen neuvolakäynteihin sekä kutsu, joka tulisi äidille automaattisesti silloin, kun on tarpeen mennä uudelleen glukoosirasituskokeeseen. Kyselyn avoimissa kysymyksissä äideiltä kerättiin jatkoseurannan kehittämisideoita, jotta raskausdiabetesta voitaisiin kehittää asiakaslähtöisemmäksi.
Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Suomen Diabetesliiton ammattilaisten kanssa. Opinnäytetyö on pääosin kvalitatiivinen, mutta siihen on sovellettu myös kvantitatiivista lähestymistapaa. Tutkimusmenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua kyselyä, minkä avulla opinnäytetyön aineisto on kerätty Facebookin Naistenhuone- ja Diabetesliiton raskausdiabetesryhmästä sekä opinnäytetyön tekijöiden omilta Facebook-sivuilta. Aineisto analysoitiin 33 vastauksen perusteella. Aineiston analysointi tehtiin temaattisesti ja induktiivisesti.
Tulosten tarkastelussa voidaan todeta, ettei raskausdiabeteksen seuranta raskauden jälkeen toteudu siinä määrin, mitä raskaana olevat äidit toivoisivat. Suurimmassa osassa tapauksista seuranta raskauden jälkeen jää äidin vastuulle. Keskeisimpiä kehitysideoita oli äidin raskausdiabeteksen seurannan yhdistäminen lapsen neuvolakäynteihin sekä kutsu, joka tulisi äidille automaattisesti silloin, kun on tarpeen mennä uudelleen glukoosirasituskokeeseen. Kyselyn avoimissa kysymyksissä äideiltä kerättiin jatkoseurannan kehittämisideoita, jotta raskausdiabetesta voitaisiin kehittää asiakaslähtöisemmäksi.