Työkykyjohtamisen työkaluja esimiehen työssä
Hurskainen, Piia (2020)
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020121729063
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020121729063
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää työkykyjohtamisen käsitettä, tuoda esille työkykyjohtamisen työkaluja ja mittareita sekä kyselyn avulla selvittää korona-ajan vaikutuksia työhyvinvointiin yksin työskentelevien keittiötyöntekijöiden keskuudessa. Työnantajani Espoo Catering Oy oli toimeksiantajani tässä opinnäytetyössä.
Kehittämistehtävänä opinnäytetyössä oli kartoittaa yrityksessä jo käytössä olevia työkykyjohtamisen työkaluja ja mittareita sekä kehittää uusia työkalumalleja niiden rinnalle. Kyselyn tarkoituksena oli antaa toimeksiantajalle tärkeää tietoa korona-ajan vaikutuksista työhyvinvointiin.
Tietoperusta opinnäytetyöhön muodostui omaa päivittäistä työtä analysoimalla, teoriatiedon pohjalta ja yrityksen sisäistä materiaalia tutkimalla. Opinnäytetyössäni työstin reflektiopäiväkirjaa työssäni 10 viikon ajan. Teoriatiedon lähteinä on käytetty työsuojelu-, työhyvinvointi- ja työkykyjohtamisen sekä henkilöstöjohtamisen ja HR-puolen kirjallisuutta.
Johtopäätöksenä opinnäytetyössä oli, että yrityksessä on jo varsin laajasti erilaisia työkykyjohtamisen työkaluja ja mittareita käytössä. Ehdotuksena uusista työkaluista olivat terveyskartoitus, jonka avulla työnantaja voisi kartoittaa ajantasaisia riskitekijöitä työkykyä ja työhyvinvointia ajatellen sekä työn tuunaaminen positiivista työn imua lisäämään. Käytössä olevia työkaluja ja mittareita on myös mahdollista kehittää. Kyselyn perusteella toimeksiantaja sai tärkeää tietoa korona-ajan vaikutuksista työhyvinvointiin sekä työntekijöiden mielipiteitä viestinnän ja esimiehen tuen onnistumisesta.
Kehittämistehtävänä opinnäytetyössä oli kartoittaa yrityksessä jo käytössä olevia työkykyjohtamisen työkaluja ja mittareita sekä kehittää uusia työkalumalleja niiden rinnalle. Kyselyn tarkoituksena oli antaa toimeksiantajalle tärkeää tietoa korona-ajan vaikutuksista työhyvinvointiin.
Tietoperusta opinnäytetyöhön muodostui omaa päivittäistä työtä analysoimalla, teoriatiedon pohjalta ja yrityksen sisäistä materiaalia tutkimalla. Opinnäytetyössäni työstin reflektiopäiväkirjaa työssäni 10 viikon ajan. Teoriatiedon lähteinä on käytetty työsuojelu-, työhyvinvointi- ja työkykyjohtamisen sekä henkilöstöjohtamisen ja HR-puolen kirjallisuutta.
Johtopäätöksenä opinnäytetyössä oli, että yrityksessä on jo varsin laajasti erilaisia työkykyjohtamisen työkaluja ja mittareita käytössä. Ehdotuksena uusista työkaluista olivat terveyskartoitus, jonka avulla työnantaja voisi kartoittaa ajantasaisia riskitekijöitä työkykyä ja työhyvinvointia ajatellen sekä työn tuunaaminen positiivista työn imua lisäämään. Käytössä olevia työkaluja ja mittareita on myös mahdollista kehittää. Kyselyn perusteella toimeksiantaja sai tärkeää tietoa korona-ajan vaikutuksista työhyvinvointiin sekä työntekijöiden mielipiteitä viestinnän ja esimiehen tuen onnistumisesta.