Hoitotyön ammattilaisten kokemia työtapaturmia ja haittatilanteita eräissä sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköissä
Myller, Arto (2020)
Myller, Arto
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020121729072
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020121729072
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvailla hoitoalan ammattilaisten kokemien vammojen tai vaarojen tyyppejä sosiaali- ja terveydenhuollon ympäristöissä. Tavoitteena oli saada uutta tietoa koettujen vammojen tyypeistä, tilanteista milloin niitä tapahtuu ja niiden tapahtumiseen vaikuttavista tekijöistä. Tämän opinnäytetyön toimeksiantajana toimi eräs uusimaalainen kaupunki Etelä-Suomessa.
Teoreettinen tausta perustui olennaisiin tieteellisiin tietokantoihin työperäisistä vammoista hoitotyössä. Julkaisuja sisällytettiin myös muista lähteistä, kuten eri tutkimuslaitoksista tai ministeriöistä. Löydökset kansainvälisessä kirjallisuudessa kuvailevat neulanpisto- tai terävien esineiden vammoja, työperäisiä tuki- ja liikuntaelimistön sairauksia, väkivaltaa ja muita hoitotyöhön liittyviä vammoja. Hoitohenkilöstön kokemiin vammoihin ovat yhteydessä sekä yksilölliset että työhön liittyvät tekijät.
Otoksena tätä monimenetelmällistä kuvailevaa tutkimusta varten käytettiin henkilöstön lähettämiä työturvallisuuteen liittyviä yhden vuoden jakson kattaneita raportteja. Aineistolle suoritettiin laadullinen sisällönanalyysi, ja tuloksena olleet kategoriamuuttujat analysoitiin määrällisesti.
Tulosten perusteella useimmat vammat aiheutuivat etulinjan henkilökunnalle ja tapahtuivat aamuvuoron aikana. Turvallisuusraportteja lähetettiin pääasiassa pitkäaikaista hoitoa tarjoavista laitoksista, missä henkisesti kuormittavat tai väkivaltaiset tilanteet hallitsivat ja mitkä usein sisälsivät henkilökohtaisesta hygieniasta huolehtimista. Henkilöstölle aiheutuneet fyysiset vammat olivat vähäisiä. Potilaaseen liittyvät tekijät tai potilaan negatiivinen mielentila myötävaikuttivat useimmin, kuten myös potilaan lääkitys tai henkilökunnan rajoittavat toimenpiteet.
Tämän opinnäytetyön aineistoon liittyvistä rajoituksista huolimatta joitain samankaltaisuuksia havaittiin opinnäytetyön löydösten ja kirjallisuudessa kuvailtujen välillä. Yksi näistä oli väkivaltaisuuden esiintyminen Alzheimer-potilaista huolehtivissa yksiköissä. Tulokset myös vahvistivat etulinjan hoitotyön henkisesti kuormittavan luonteen erityisesti tietyissä yksiköissä.
Jatkotutkimukset pitäisi suunnata erityisesti henkisesti raskaisiin työkuormiin vaikuttavien tekijöiden löytämiseen eri ympäristöissä ja keinoihin lieventää niitä. Tällä voisi olla positiivinen vaikutus hoitohenkilöstön hyvinvointiin, mikä mahdollisesti tekisi pidemmät työurat mahdollisiksi.
Teoreettinen tausta perustui olennaisiin tieteellisiin tietokantoihin työperäisistä vammoista hoitotyössä. Julkaisuja sisällytettiin myös muista lähteistä, kuten eri tutkimuslaitoksista tai ministeriöistä. Löydökset kansainvälisessä kirjallisuudessa kuvailevat neulanpisto- tai terävien esineiden vammoja, työperäisiä tuki- ja liikuntaelimistön sairauksia, väkivaltaa ja muita hoitotyöhön liittyviä vammoja. Hoitohenkilöstön kokemiin vammoihin ovat yhteydessä sekä yksilölliset että työhön liittyvät tekijät.
Otoksena tätä monimenetelmällistä kuvailevaa tutkimusta varten käytettiin henkilöstön lähettämiä työturvallisuuteen liittyviä yhden vuoden jakson kattaneita raportteja. Aineistolle suoritettiin laadullinen sisällönanalyysi, ja tuloksena olleet kategoriamuuttujat analysoitiin määrällisesti.
Tulosten perusteella useimmat vammat aiheutuivat etulinjan henkilökunnalle ja tapahtuivat aamuvuoron aikana. Turvallisuusraportteja lähetettiin pääasiassa pitkäaikaista hoitoa tarjoavista laitoksista, missä henkisesti kuormittavat tai väkivaltaiset tilanteet hallitsivat ja mitkä usein sisälsivät henkilökohtaisesta hygieniasta huolehtimista. Henkilöstölle aiheutuneet fyysiset vammat olivat vähäisiä. Potilaaseen liittyvät tekijät tai potilaan negatiivinen mielentila myötävaikuttivat useimmin, kuten myös potilaan lääkitys tai henkilökunnan rajoittavat toimenpiteet.
Tämän opinnäytetyön aineistoon liittyvistä rajoituksista huolimatta joitain samankaltaisuuksia havaittiin opinnäytetyön löydösten ja kirjallisuudessa kuvailtujen välillä. Yksi näistä oli väkivaltaisuuden esiintyminen Alzheimer-potilaista huolehtivissa yksiköissä. Tulokset myös vahvistivat etulinjan hoitotyön henkisesti kuormittavan luonteen erityisesti tietyissä yksiköissä.
Jatkotutkimukset pitäisi suunnata erityisesti henkisesti raskaisiin työkuormiin vaikuttavien tekijöiden löytämiseen eri ympäristöissä ja keinoihin lieventää niitä. Tällä voisi olla positiivinen vaikutus hoitohenkilöstön hyvinvointiin, mikä mahdollisesti tekisi pidemmät työurat mahdollisiksi.