Metsätalouden vesiensuojelun tehostaminen puuaineksella: Prototyyppien kehittäminen ja testaus kunnostusojituskohteissa
Keskinen, Esko (2020)
Keskinen, Esko
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020112023528
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020112023528
Tiivistelmä
Turvemaiden hakkuumäärien kasvu yhdessä muuttuvan ilmaston kanssa voi kasvattaa metsätalouden aiheuttamaa vesistökuormitusta. Viimeaikaisten tutkimusten perusteella erityisesti turvemaiden metsätaloudessa tarvitaan uusia vesiensuojelukeinoja. Eräs mahdollisuus on hyödyntää vesien luontaisia itsepuhdistusprosesseja lisäämällä ojiin, laskeutusaltaisiin ja purouomiin puumateriaalia, jonka pintaan kehittyvän biofilmin ja sitä hyödyntävän eliöstön oletetaan suodattavan vedestä ra-vinteita, humusaineita ja metalleja. Lisäksi rakenteiden oletetaan pidättävän tehokkaasti myös kiin-toainesta.
Tutkimuksen avulla pyrittiin arviomaan laskeutusaltaisiin lisätyn puuaineksen merkitystä niiden fysikaalisten ja biologisten prosessien tehostajana, jotka edesauttavat eroosion vähentämisessä sekä ravinteiden pidättymisessä ja poistumisessa vesiekosysteemistä takaisin maaekosysteemiin.
Tutkimusotteena oli kokeellinen kenttätutkimus ja kvantitatiivinen aineistoanalyysi, jossa vertailtiin kahdella ojitusalalla sijaitsevien puukäsitellyn ja käsittelemättömän (verrokkialtaan) laskeutusaltaan vedenlaatua. Puukäsittely toteutettiin asentamalla huhtikuussa 2018 laskeutusaltaisiin pienpuusta tuotettuja rankanippuja. Avovesikausilla 2018 ja 2019 otetuista vesinäytteistä mitattuina suureina tarkasteltiin erityisesti kiintoaineksen, kemiallisen hapenkulutuksen, typen, fosforin ja liuenneen hiilen määriä.
Vesinäytteistä saatujen tulosten perusteella puukäsittely alensi systemaattisesti lähtevän veden ainepitoisuuksia kemiallisen hapenkulutuksen, kokonaisravinteiden sekä orgaanisen hiilen osalta. Samoin puukäsittely alensi altaista purkautuvien vesien kiintoainespitoisuuksia selvästi tehokkaammin kuin pelkkä laskeutusallasrakenne.
Tutkimustulosten perusteella näyttäisi siltä, että puun lisääminen nykyisin käytössä oleviin vesien-suojelurakenteisiin on helppo ja edullinen tapa tehostaa vesiensuojelua. Menetelmää tulee kuitenkin kehittää siten, että käytettävä puuaines kerätään konetyönä esimerkiksi ojalinjojen avaamisen yhteydessä ja asennetaan konetyönä laskeutusaltaan kaivamisen yhteydessä.
Tutkimuksen avulla pyrittiin arviomaan laskeutusaltaisiin lisätyn puuaineksen merkitystä niiden fysikaalisten ja biologisten prosessien tehostajana, jotka edesauttavat eroosion vähentämisessä sekä ravinteiden pidättymisessä ja poistumisessa vesiekosysteemistä takaisin maaekosysteemiin.
Tutkimusotteena oli kokeellinen kenttätutkimus ja kvantitatiivinen aineistoanalyysi, jossa vertailtiin kahdella ojitusalalla sijaitsevien puukäsitellyn ja käsittelemättömän (verrokkialtaan) laskeutusaltaan vedenlaatua. Puukäsittely toteutettiin asentamalla huhtikuussa 2018 laskeutusaltaisiin pienpuusta tuotettuja rankanippuja. Avovesikausilla 2018 ja 2019 otetuista vesinäytteistä mitattuina suureina tarkasteltiin erityisesti kiintoaineksen, kemiallisen hapenkulutuksen, typen, fosforin ja liuenneen hiilen määriä.
Vesinäytteistä saatujen tulosten perusteella puukäsittely alensi systemaattisesti lähtevän veden ainepitoisuuksia kemiallisen hapenkulutuksen, kokonaisravinteiden sekä orgaanisen hiilen osalta. Samoin puukäsittely alensi altaista purkautuvien vesien kiintoainespitoisuuksia selvästi tehokkaammin kuin pelkkä laskeutusallasrakenne.
Tutkimustulosten perusteella näyttäisi siltä, että puun lisääminen nykyisin käytössä oleviin vesien-suojelurakenteisiin on helppo ja edullinen tapa tehostaa vesiensuojelua. Menetelmää tulee kuitenkin kehittää siten, että käytettävä puuaines kerätään konetyönä esimerkiksi ojalinjojen avaamisen yhteydessä ja asennetaan konetyönä laskeutusaltaan kaivamisen yhteydessä.