Työvuorosuunnittelun osallistava kehittäminen Tornion kotihoidossa
Korpi, Maija (2020)
Korpi, Maija
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020121528248
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020121528248
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää osallistavilla menetelmillä työvuorosuunnittelua
kotihoidossa. Tavoitteena oli parantaa työhyvinvointia ottamalla
henkilökunta mukaan työvuorosuunnittelun kehittämiseen työyhteisössä. Käytännössä
uudistettiin työvuorosuunnittelua näyttöön perustuvan tiedon avulla niin,
että se lisäsi työvuorosuunnittelun merkitystä työhyvinvoinnin osatekijänä. Opinnäytetyössä
perehdyttiin teoreettisesti työhyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen,
jossa keskityttiin henkilöstön johtamiseen, yhteisöllisen työvuorosuunnittelun
käyttöönottoon ja sen merkitykseen työhyvinvointiin.
Opinnäytetyön kohdeorganisaatio oli Tornion kotihoito. Ergonomisten työvuorojen
suunnitteluun osallistui hoitajia (n=9) jokaisesta kotihoidon tiimistä. Yhteisöllisen
työvuorosuunnittelun pilotointiin osallistui yksi tiimi, johon kuului kahdeksan
hoitajaa. Aineistot analysoitiin laadullista sekä määrällistä menetelmää hyödyntäen.
Opinnäytetyössä haettiin vastauksia kysymyksiin, miten näyttöön perustuvaa
tietoa yhteisöllisestä työvuorosuunnittelusta hyödynnetään pilotoinnissa, millaisia
kokemuksia osallistujilla oli osallisuudesta pilotointivaiheessa ja miten yhteisöllinen
työvuorosuunnittelu lisäsi työhyvinvointia.
Aikaisemmista tutkimuksista sekä kirjallisuudesta nousi esille, että yleisin yhteisöllisen
työvuorosuunnittelun käyttöönoton syy oli työhyvinvoinnin parantaminen.
Tämän opinnäytetyön tulosten mukaan ergonominen työvuorosuunnittelu lisäsi
henkilökunnan työssä jaksamista ja yhteisöllinen työvuorosuunnittelu mahdollisti
työn sekä vapaa-ajan yhteensovittamisen paremmin. Yhteisöllinen työvuorosuunnittelu
antoi työntekijöille mahdollisuuden osallistua omien työvuorojen
suunnitteluun.
Opinnäytetyön tuloksiin perustuen näyttöön perustuvaa tietoa voidaan hyödyntää
yhteisöllisen työvuorosuunnittelun käyttöönottamisessa. Yhteisöllistä työvuorosuunnittelua
ohjaavat yhteisesti sovitut pelisäännöt sekä muut reunaehdot. Työyhteisön
kehitysmyönteinen ilmapiiri, toisten työntekijöiden ja työyhteisön toimivuuden
huomioiminen nousivat esille pilotoinnin aikana. Organisaation sekä esimiesten
tuki on erittäin tärkeää muutoksessa uuden toimintamallin käyttöönotossa
ja siinä onnistumisessa.
Asiasanat: työvuorosuunnittelu, työaikaergonomia, työhyvinvointi, johtaminen The purpose of the thesis was to develop shift planning in home care using par-ticipatory methods. The aim was to improve well-being at work by involving staff in the development of shift planning. In practice, work shift planning is reformed using evidence-based information so that it increases the importance of shift plan-ning as a component of well-being at work. The thesis was theoretically studied in the promotion of well-being at work and health, which focused on the manage-ment of personnel, the introduction of community shift planning and its im-portance for well-being at work.
The target organisation of the thesis was Tornio`s home care. Ergonomic shifts were designed with nurses from each home care team (n=9). One team consist-ing of eight nurses participated in the pilot of community shift planning. The data were analysed using a qualitative and quantitative method. The thesis sought answers to questions, how evidence-based information on collaborative schedul-ing is used in piloting, what experiences the participants had in the pilot phase and how collaborative shift planning improved well-being at work.
Previous researches and literature revealed that the most common reason for introducing community shift planning is to improve wellbeing at work. According to the results of this thesis, ergonomic shift planning increased the well-being of the staff at work, the community-based shift planning made it possible to better coordination of work and leisure. Community shift planning allows employees to plan their own shifts.
Based on the results of the thesis, evidence-based information could be used to implement community shift planning. Community shift planning was guided by commonly agreed rules of the game and other preconditions. The development-friendly atmosphere of the work community and the consideration of the function-ing of other employees and the work community were raised during the piloting process. The support of the organisation and managers is crucial to the change in the implementation and success of the new approach.
Key words: shift planning, working time ergonomics, well-being at work, leader-ship
kotihoidossa. Tavoitteena oli parantaa työhyvinvointia ottamalla
henkilökunta mukaan työvuorosuunnittelun kehittämiseen työyhteisössä. Käytännössä
uudistettiin työvuorosuunnittelua näyttöön perustuvan tiedon avulla niin,
että se lisäsi työvuorosuunnittelun merkitystä työhyvinvoinnin osatekijänä. Opinnäytetyössä
perehdyttiin teoreettisesti työhyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen,
jossa keskityttiin henkilöstön johtamiseen, yhteisöllisen työvuorosuunnittelun
käyttöönottoon ja sen merkitykseen työhyvinvointiin.
Opinnäytetyön kohdeorganisaatio oli Tornion kotihoito. Ergonomisten työvuorojen
suunnitteluun osallistui hoitajia (n=9) jokaisesta kotihoidon tiimistä. Yhteisöllisen
työvuorosuunnittelun pilotointiin osallistui yksi tiimi, johon kuului kahdeksan
hoitajaa. Aineistot analysoitiin laadullista sekä määrällistä menetelmää hyödyntäen.
Opinnäytetyössä haettiin vastauksia kysymyksiin, miten näyttöön perustuvaa
tietoa yhteisöllisestä työvuorosuunnittelusta hyödynnetään pilotoinnissa, millaisia
kokemuksia osallistujilla oli osallisuudesta pilotointivaiheessa ja miten yhteisöllinen
työvuorosuunnittelu lisäsi työhyvinvointia.
Aikaisemmista tutkimuksista sekä kirjallisuudesta nousi esille, että yleisin yhteisöllisen
työvuorosuunnittelun käyttöönoton syy oli työhyvinvoinnin parantaminen.
Tämän opinnäytetyön tulosten mukaan ergonominen työvuorosuunnittelu lisäsi
henkilökunnan työssä jaksamista ja yhteisöllinen työvuorosuunnittelu mahdollisti
työn sekä vapaa-ajan yhteensovittamisen paremmin. Yhteisöllinen työvuorosuunnittelu
antoi työntekijöille mahdollisuuden osallistua omien työvuorojen
suunnitteluun.
Opinnäytetyön tuloksiin perustuen näyttöön perustuvaa tietoa voidaan hyödyntää
yhteisöllisen työvuorosuunnittelun käyttöönottamisessa. Yhteisöllistä työvuorosuunnittelua
ohjaavat yhteisesti sovitut pelisäännöt sekä muut reunaehdot. Työyhteisön
kehitysmyönteinen ilmapiiri, toisten työntekijöiden ja työyhteisön toimivuuden
huomioiminen nousivat esille pilotoinnin aikana. Organisaation sekä esimiesten
tuki on erittäin tärkeää muutoksessa uuden toimintamallin käyttöönotossa
ja siinä onnistumisessa.
Asiasanat: työvuorosuunnittelu, työaikaergonomia, työhyvinvointi, johtaminen
The target organisation of the thesis was Tornio`s home care. Ergonomic shifts were designed with nurses from each home care team (n=9). One team consist-ing of eight nurses participated in the pilot of community shift planning. The data were analysed using a qualitative and quantitative method. The thesis sought answers to questions, how evidence-based information on collaborative schedul-ing is used in piloting, what experiences the participants had in the pilot phase and how collaborative shift planning improved well-being at work.
Previous researches and literature revealed that the most common reason for introducing community shift planning is to improve wellbeing at work. According to the results of this thesis, ergonomic shift planning increased the well-being of the staff at work, the community-based shift planning made it possible to better coordination of work and leisure. Community shift planning allows employees to plan their own shifts.
Based on the results of the thesis, evidence-based information could be used to implement community shift planning. Community shift planning was guided by commonly agreed rules of the game and other preconditions. The development-friendly atmosphere of the work community and the consideration of the function-ing of other employees and the work community were raised during the piloting process. The support of the organisation and managers is crucial to the change in the implementation and success of the new approach.
Key words: shift planning, working time ergonomics, well-being at work, leader-ship