”Sua pidetään ihan B-luokan kansalaisena” : korvaushoitoasiakkaiden kokemuksia kaltoinkohtelusta

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata opioidiriippuvaisten korvaushoitoasiakkaiden kokemuksia kaltoinkohtelusta sekä heidän odotuksiaan kaltoinkohtelun ennaltaehkäisemiseksi. Tavoitteena oli lisätä tietoisuutta ja ymmärrystä korvaushoitoasiakkaiden kokemasta kaltoinkohtelusta, ja löytää keinoja sen ennaltaehkäisemiseen.

Opinnäytetyössä käytettiin laadullista tutkimusmenetelmää. Aineiston keruu toteutettiin teemahaastatteluilla ja sitä varten haastateltiin yhteensä viittä päihdepalveluyksikkö Breikin asiakasta. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Opinnäytetyö suoritettiin moniammatillisena yhteistyönä Tampereen ammattikorkeakoulun sosionomi- ja sairaanhoitajaopiskelijoiden kesken.

Opinnäytetyön tulosten perusteella kaltoinkohtelun oleellisimpia koettuja muotoja olivat henkinen ja fyysinen väkivalta, vihamielinen ja asenteellinen suhtautuminen sekä turhat epäilykset ja mielivaltainen viranomaistoiminta. Kaltoinkohtelua koettiin erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluiden edustajilta sekä viranomaistahoilta, kuten poliiseilta. Kaltoinkohtelua koettiin myös haastateltavien sosiaalisissa suhteissa ja lähipiirissä. Kaltoinkohtelun ehkäisemisen keinoiksi mainittiin avoin keskusteluyhteys osallisten välillä, tietoisuuden lisääminen erityisesti sosiaali- ja terveysalalla sekä asenteelliset muutokset julkisessa keskustelussa ja mediassa.

Johtopäätöksenä opinnäytetyössä todettiin, että kaltoinkohtelun subjektiivisuuden takia sosiaali- ja terveysalan henkilöstön saattaa olla hankala tunnistaa asiakkaiden joutumista kaltoinkohdelluiksi. Kaltoinkohtelun kokemuksella on vaikutuksia arkeen, yleiseen hyvinvointiin sekä korvaushoidon asiakkaiden mahdollisuuksiin onnistua hoidossa. Tulosten pohjalta jatkotutkimusehdotukseksi nousi kokemusten rajaaminen pelkälle korvaushoidon ajalle tai laajemmin huumemaailmassa elämiseen. Myös haittoja vähentävän ja kuntouttavan korvaushoidon erottaminen toisistaan voisi tuottaa erilaista tietoa kokemuksista.

This thesis was commissioned by opioid substitution therapy clinic Breikki in Tampere, Finland. It was done in cooperation between social services and nursing students.

Thesis' main objective was to collect information on experiences of maltreatment, from which entities it is experienced from, what kind of maltreatment was experienced and how is it possible to prevent and identify it.

This thesis is a qualitative study. The material was collected in the early spring of 2020 by interviewing 5 clients of opioid substitution therapy in Tampere. Research material was analyzed by material-based content analysis.

The main result of this thesis was that maltreatment is extremely prevalent in the lives of substitution therapy clients, maltreatment was experienced in the forms of mental and physical violence, open hostility, arbitrary actions and prejudice on behalf of social and health care workers and the police.

Thesis' main conclusion was that maltreatment is difficult to identify because of its subjectivity. The experiences of maltreatment and abuse had significant impact on the well-being of the subjects and they also contributed detrimentally to rehabilitation process. Future studies could be delimited to the time spent in substitution treatment or expanded farther into drug-related lifestyle.