Päällysteen heijastusominaisuuksien vaikutukset katuvalaistuksen suunnitteluun Tampereen kaupungin alueella
Woivalin, Juuso (2021)
Woivalin, Juuso
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202101191354
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202101191354
Tiivistelmä
Työn taustalla on vuonna 2017 tehdyt teiden ja katujen päällysteiden mittaukset. Mittausten tuloksista huomattiin, että nykyinen valaistuksen mitoituksessa käytössä oleva ajoradan päällysteluokka R2 vastaa melko huonosti todellisuutta Tampereen kaupungin katujen kohdalla. Mittaustulosten perusteella nykyiset päällysteet vastaisivat ominaisuuksiltaan paremmin päällysteluokkaa R3.
Tavoitteena oli tutkia, mitä vaikutuksia päällysteluokan muuttamisella luokasta R2 luokkaan R3 olisi valaistusteknillisessä laskennassa ja mitä seurauksia mahdollisilla käytännön muutoksilla olisi valaistuksen energia- ja rakennuskustannuksiin.
Tutkimus toteutettiin siten, että valittiin Tampereen kaupungin alueelta yleisimpiä katujen poikkileikkauksia kustakin katuluokasta. Laskelmia tehtiin kolmen eri valmistajan valaisimilla, jotta saataisiin selville, onko eri valmistajien valaisinten kesken merkittäviä eroja. Jokaiselle poikkileikkaukselle tehtiin laskelmat kummallakin päällysteluokalla, ja lopuksi vertailtiin tuloksia keskenään.
Laskelmien perusteella huomattiin, että päällysteluokan muutoksella luokasta R2 luokkaan R3 on selkeä vaikutus katuvalaistukseen. Päällysteluokan muuttuessa enimmäispylväsvälit pienenevät noin 4–9%. Enimmäispylväsvälin pienentyessä valaistuslaitteiden määrä kasvaa. Rakenteiden määrän kasvu vaikuttaa energia- ja rakennuskustannuksiin, kasvattaen niitä. Päällysteluokan muuttuessa luokasta R2 luokkaan R3 myös valaistusteknilliset ominaisuudet muuttuvat merkittävästi. Päällysteluokan muuttuessa keskimääräinen luminanssi laskee keskimäärin 6,5%, luminanssin yleistasaisuus laskee keskimäärin 11,5% ja luminanssin pitkittäistasaisuus laskee keskimäärin 3,3%.
Valaistusta päästään kuitenkaan harvoin toteuttamaan kauttaaltaan enimmäispylväsvälillä. Usein on esimerkiksi tonttiliittymiä tai liittymäalueita, jotka pakottavat käyttämään lyhyempää pylväsväliä.
Tavoitteena oli tutkia, mitä vaikutuksia päällysteluokan muuttamisella luokasta R2 luokkaan R3 olisi valaistusteknillisessä laskennassa ja mitä seurauksia mahdollisilla käytännön muutoksilla olisi valaistuksen energia- ja rakennuskustannuksiin.
Tutkimus toteutettiin siten, että valittiin Tampereen kaupungin alueelta yleisimpiä katujen poikkileikkauksia kustakin katuluokasta. Laskelmia tehtiin kolmen eri valmistajan valaisimilla, jotta saataisiin selville, onko eri valmistajien valaisinten kesken merkittäviä eroja. Jokaiselle poikkileikkaukselle tehtiin laskelmat kummallakin päällysteluokalla, ja lopuksi vertailtiin tuloksia keskenään.
Laskelmien perusteella huomattiin, että päällysteluokan muutoksella luokasta R2 luokkaan R3 on selkeä vaikutus katuvalaistukseen. Päällysteluokan muuttuessa enimmäispylväsvälit pienenevät noin 4–9%. Enimmäispylväsvälin pienentyessä valaistuslaitteiden määrä kasvaa. Rakenteiden määrän kasvu vaikuttaa energia- ja rakennuskustannuksiin, kasvattaen niitä. Päällysteluokan muuttuessa luokasta R2 luokkaan R3 myös valaistusteknilliset ominaisuudet muuttuvat merkittävästi. Päällysteluokan muuttuessa keskimääräinen luminanssi laskee keskimäärin 6,5%, luminanssin yleistasaisuus laskee keskimäärin 11,5% ja luminanssin pitkittäistasaisuus laskee keskimäärin 3,3%.
Valaistusta päästään kuitenkaan harvoin toteuttamaan kauttaaltaan enimmäispylväsvälillä. Usein on esimerkiksi tonttiliittymiä tai liittymäalueita, jotka pakottavat käyttämään lyhyempää pylväsväliä.