SAATTOHOIDON HYVÄT KÄYTÄNTEET: Saattohoidon kehittäminen Attendo Puhurissa
Keränen, Laura; Välimaa, Minna (2020)
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020121027469
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020121027469
Tiivistelmä
Väestö ikääntyy ja saattohoidettavien määrä tulee kasvamaan Suomessa. Asi-aan on havahduttu paikallistasolla iäkkäiden hoivayksiköissä ja saattohoidon ke-hittäminen on koettu tarpeelliseksi myös hoivakoti Attendo Puhurissa. Palliatiivi-nen hoito on oireenmukaista hoitoa ja se kuuluu kaikille, jotka sairastavat kuole-maan johtavaa sairautta. Saattohoito on osa palliatiivista hoitoa, ajallisesti yleen-sä elämän viimeiset viikot tai päivät.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kirjallisuuskatsauksen ja osallistavien menetel-mien avulla kehittää saattohoitoprosessia hoivakodissa. Tavoitteena oli näyttöön perustuvan tiedon avulla kehittää saattohoidon laatua ja yhtenäistää toimintata-poja hoivakodissa. Opinnäytetyössä haettiin vastauksia kysymyksiin, mitä ovat hyvät saattohoitokäytänteet ja mitä ovat kotimaiset ja kansainväliset saattohoito-suositukset. Työssä avattiin mm. vanhusten hoitoa, muistisairaan saattohoitoa, hoidettavien potilaiden yleisimpiä sairauksia ja kerrottiin saattohoitopotilaan hoi-totyöstä; oireenmukaisesta hoidosta, perushoidosta sekä hengellisen tuen tar-peesta.
Aiemmista tutkimuksista ja kirjallisuudesta nousi esille saattohoidon merkitys hoitajien, että potilaiden näkökulmasta, mutta niissä esiintyi myös omaisten huomioimisen tärkeys. Hoitopaikan fyysinen ympäristö tulee olla viihtyisä ja hoi-tohenkilökunnalla tulee olla hyvät vuorovaikutustaidot. Kivun ja erilaisten oireiden hoito oli yksi merkittävimmistä asioista saattohoidossa, sen huomioiminen oli tärkeää ja kivunhoidon ohjauksesta koettiin olevan hyötyä potilaille, mutta myös heidän omaisilleen. Tutkimuksissa ilmeni, että kuolevien potilaiden ja läheisten hengellinen tuki koettiin vaativana tehtävänä ja sen koettiin olevan osa kokonais-valtaista hoitamista.
Opinnäytetyön tuloksiin perustuen saattohoitoa ja palliatiivista hoitoa voidaan kehittää tutkitun tiedon avulla sekä työyhteisöä osallistavin menetelmin. Mene-telmä koettiin työyhteisön yhteishenkeä kohottavaksi ja sen avulla avattiin saat-tohoidon käytänteet henkilökunnalle ja niitä muokattiin ja räätälöitiin kyseiseen yksikköön soveltuvaksi. Työyhteisössä korostui työntekijöiden motivoituneisuus, halu kehittää saattohoitoa sekä palliatiivista hoitoa ja huolehtia tiedon pysymises-tä ajantasaisena.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kirjallisuuskatsauksen ja osallistavien menetel-mien avulla kehittää saattohoitoprosessia hoivakodissa. Tavoitteena oli näyttöön perustuvan tiedon avulla kehittää saattohoidon laatua ja yhtenäistää toimintata-poja hoivakodissa. Opinnäytetyössä haettiin vastauksia kysymyksiin, mitä ovat hyvät saattohoitokäytänteet ja mitä ovat kotimaiset ja kansainväliset saattohoito-suositukset. Työssä avattiin mm. vanhusten hoitoa, muistisairaan saattohoitoa, hoidettavien potilaiden yleisimpiä sairauksia ja kerrottiin saattohoitopotilaan hoi-totyöstä; oireenmukaisesta hoidosta, perushoidosta sekä hengellisen tuen tar-peesta.
Aiemmista tutkimuksista ja kirjallisuudesta nousi esille saattohoidon merkitys hoitajien, että potilaiden näkökulmasta, mutta niissä esiintyi myös omaisten huomioimisen tärkeys. Hoitopaikan fyysinen ympäristö tulee olla viihtyisä ja hoi-tohenkilökunnalla tulee olla hyvät vuorovaikutustaidot. Kivun ja erilaisten oireiden hoito oli yksi merkittävimmistä asioista saattohoidossa, sen huomioiminen oli tärkeää ja kivunhoidon ohjauksesta koettiin olevan hyötyä potilaille, mutta myös heidän omaisilleen. Tutkimuksissa ilmeni, että kuolevien potilaiden ja läheisten hengellinen tuki koettiin vaativana tehtävänä ja sen koettiin olevan osa kokonais-valtaista hoitamista.
Opinnäytetyön tuloksiin perustuen saattohoitoa ja palliatiivista hoitoa voidaan kehittää tutkitun tiedon avulla sekä työyhteisöä osallistavin menetelmin. Mene-telmä koettiin työyhteisön yhteishenkeä kohottavaksi ja sen avulla avattiin saat-tohoidon käytänteet henkilökunnalle ja niitä muokattiin ja räätälöitiin kyseiseen yksikköön soveltuvaksi. Työyhteisössä korostui työntekijöiden motivoituneisuus, halu kehittää saattohoitoa sekä palliatiivista hoitoa ja huolehtia tiedon pysymises-tä ajantasaisena.