Työhyvinvointi osana ohjaajien arkea
Soppela, Unna; Kekäläinen, Enni (2020)
Soppela, Unna
Kekäläinen, Enni
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020120426295
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020120426295
Tiivistelmä
Työhyvinvointi on käsitteenä laaja, johon vaikuttaa organisaatio, työyhteisö ja yksilö. Opinnäytetyössä jaoimme työhyvinvoinnista kertovan teoriaosuuden viiteen osaan: työn kuormittavuus, työyhteisö, työviihtyvyys, työturvallisuus ja muutokset.
Toteutimme opinnäytetyön määrällisenä tapaustutkimuksena, jonka kohteena ovat Attendo Simon Palvelukodilla kehitysvammaisten, mielenterveys- ja päihdekuntoutujien kanssa työskentelevät ohjaajat. Opinnäytetyön tarkoitus oli selvittää, miten työhyvinvointi näyttäytyy eri sen osa-alueiden kautta yksikössä haastavien asiakkaiden kanssa työskentelevien ohjaajien työssä. Lisäksi valitsimme tarkastelun kohteeksi COVID-19 -pandemian vaikutukset ohjaajien työhön ja työhyvinvointiin.
Aineistonkeruumenetelmäksi valitsimme kyselytutkimuksen, jonka toteutimme anonyymillä puolistrukturoidulla kyselylomakkeella. Kyselylomake lähetettiin yhteensä 29:lle palvelukodilla työskentelevälle ohjaajalle. Vastauksia tuli yhteensä 18. Opinnäytetyön kysely koostui monivalintakysymyksistä ja avoimista kysymyksistä. Monivalintakysymysten vastaukset kuvattiin prosenttijakaumilla ja avointen kysymysten vastaukset analysoitiin laadullisen tutkimuksen menetelmin.
Ohjaajat kokivat työnhyvinvointinsa pääpiirteittäin hyväksi opinnäytetyön mukaan, vaikka kehityskohtiakin ilmeni. Työn haasteellisuus, psyykkinen kuormitus sekä työyhteisön sisäiset kehittämiskohdat nousivat tutkimustuloksissa esille. Opinnäytetyön mukaan pandemia on kuormittanut ohjaajia sosiaalisesti sekä tuonut lisätehtäviä ja erinäisiä suosituksia heidän työhönsä. Kehittämiskohteiksi vastaajat nostivat esiin sisäisen viestinnän, yhteisöllisyyden, henkilöstöresurssien ja turvallisuuden kehittämisen.
Opinnäytetyö toimii samalla kohdeyrityksen työhyvinvointikartoituksena, jota yritys voi hyödyntää työhyvinvointinsa kehittämisessä sekä vuosittaisissa työhyvinvointisuunnitelmissa. Tulosten avulla kohderyhmä voi yksikkötasolla miettiä kehittämiskohtia itselleen.
Toteutimme opinnäytetyön määrällisenä tapaustutkimuksena, jonka kohteena ovat Attendo Simon Palvelukodilla kehitysvammaisten, mielenterveys- ja päihdekuntoutujien kanssa työskentelevät ohjaajat. Opinnäytetyön tarkoitus oli selvittää, miten työhyvinvointi näyttäytyy eri sen osa-alueiden kautta yksikössä haastavien asiakkaiden kanssa työskentelevien ohjaajien työssä. Lisäksi valitsimme tarkastelun kohteeksi COVID-19 -pandemian vaikutukset ohjaajien työhön ja työhyvinvointiin.
Aineistonkeruumenetelmäksi valitsimme kyselytutkimuksen, jonka toteutimme anonyymillä puolistrukturoidulla kyselylomakkeella. Kyselylomake lähetettiin yhteensä 29:lle palvelukodilla työskentelevälle ohjaajalle. Vastauksia tuli yhteensä 18. Opinnäytetyön kysely koostui monivalintakysymyksistä ja avoimista kysymyksistä. Monivalintakysymysten vastaukset kuvattiin prosenttijakaumilla ja avointen kysymysten vastaukset analysoitiin laadullisen tutkimuksen menetelmin.
Ohjaajat kokivat työnhyvinvointinsa pääpiirteittäin hyväksi opinnäytetyön mukaan, vaikka kehityskohtiakin ilmeni. Työn haasteellisuus, psyykkinen kuormitus sekä työyhteisön sisäiset kehittämiskohdat nousivat tutkimustuloksissa esille. Opinnäytetyön mukaan pandemia on kuormittanut ohjaajia sosiaalisesti sekä tuonut lisätehtäviä ja erinäisiä suosituksia heidän työhönsä. Kehittämiskohteiksi vastaajat nostivat esiin sisäisen viestinnän, yhteisöllisyyden, henkilöstöresurssien ja turvallisuuden kehittämisen.
Opinnäytetyö toimii samalla kohdeyrityksen työhyvinvointikartoituksena, jota yritys voi hyödyntää työhyvinvointinsa kehittämisessä sekä vuosittaisissa työhyvinvointisuunnitelmissa. Tulosten avulla kohderyhmä voi yksikkötasolla miettiä kehittämiskohtia itselleen.