Vastasyntyneen elvytys - hoitohenkilökunnan elvytyskoulutuksen kehittäminen
Kuivalainen, Mika (2011)
Kuivalainen, Mika
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011112916278
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011112916278
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää hoitohenkilökunnan elvytystaitoja vastasyntyneen hoitotyössä ja vaikuttaa näin potilasturvallisuuden paranemiseen. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata hoitohenkilökunnan vastasyntyneen elvytystiedot tutkimushetkellä sekä kartoittaa elvytyskoulutustarpeet ja -toiveet. Lisäksi tarkoituksena oli tuottaa elvytyskoulutusmalli elvytyskoulutuksen ylläpitämiseksi.
Tutkimuskysymykset olivat:
• Millaiset elvytystiedot hoitohenkilökunnalla on tällä hetkellä?
• Miten hoitohenkilökunta kokee toimivansa hätätilanteissa?
• Millaista elvytyskoulutusta hoitohenkilökunta odottaa saavansa?
Aineisto kerättiin strukturoidulla kyselylomakkeella Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) vastasyntyneiden teho-osastolla 11.1.–24.1.2011 välisenä aikana. Kyselylomake laadittiin European Resuscitation Council (ERC) antamien suositusten ja Suomen vastasyntyneen elvytyksestä annettuja Käypä hoito-suosituksia mukaillen. Kyselylomakkeessa oli tausta-, tieto-, tarve- ja toimintaosiot. Kysely jaettiin kaikille teho-osaston sairaanhoitajille (N=69), jotka osallistuvat potilastyöhön. Kyselytutkimuksesta poissuljettiin osastonhoitaja, apulaisosastonhoitajat sekä vuosilomalla kyseisellä ajanjaksolla olleet sairaanhoitajat (n=8). Vastausprosentiksi muodostui 80 % (n=55). Aineisto analysoitiin PASW-tilasto-ohjelmalla ja avoin kysymys sisällönanalyysillä.
Tulosten perusteella todettiin, että elvytyskoulutuksella on yhteyttä sairaanhoitajien tietoihin ja siihen, miten he kokevat toimivansa elvytystilanteessa. Sairaanhoitajat, jotka olivat käyneet elvytyskoulutuksessa, vastasivat selvästi enemmän oikein tietokysymyksiin kuin elvytyskouluttamattomat sairaanhoitajat. Lisäksi elvytyskoulutuksen käyneet sairaanhoitajat kokivat toimivansa itsevarmemmin hätätilanteissa.
Opinnäytetyön tulosten perusteella laadittiin elvytyskoulutusmalli, joka sisältää muun muassa työpaja- ja simulaatio-opetusta. Säännöllinen elvytyskoulutus mahdollistaa hoitohenkilökunnan elvytystietojen ylläpidon ja lisääntymisen. Täten mahdollistetaan hoitohenkilökunnan toiminnan kehittyminen hätätilanteessa varmaksi ja laadultaan yhteneväksi.
Elvytyskoulutusmalli otetaan ensi vaiheessa käyttöön Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin vastasyntyneiden vastuualueella. Mallin jatkokehitystyössä tulee ensimmäisenä selvittää näyttökokeen liittäminen osaksi elvytyskoulutusmallia. Jatkotutkimusta hoitohenkilökunnan elvytystaidoista tulee ehdottomasti tehdä hyödyntäen esimerkiksi videotallennusta aidoista elvytystilanteista.
Tutkimuskysymykset olivat:
• Millaiset elvytystiedot hoitohenkilökunnalla on tällä hetkellä?
• Miten hoitohenkilökunta kokee toimivansa hätätilanteissa?
• Millaista elvytyskoulutusta hoitohenkilökunta odottaa saavansa?
Aineisto kerättiin strukturoidulla kyselylomakkeella Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) vastasyntyneiden teho-osastolla 11.1.–24.1.2011 välisenä aikana. Kyselylomake laadittiin European Resuscitation Council (ERC) antamien suositusten ja Suomen vastasyntyneen elvytyksestä annettuja Käypä hoito-suosituksia mukaillen. Kyselylomakkeessa oli tausta-, tieto-, tarve- ja toimintaosiot. Kysely jaettiin kaikille teho-osaston sairaanhoitajille (N=69), jotka osallistuvat potilastyöhön. Kyselytutkimuksesta poissuljettiin osastonhoitaja, apulaisosastonhoitajat sekä vuosilomalla kyseisellä ajanjaksolla olleet sairaanhoitajat (n=8). Vastausprosentiksi muodostui 80 % (n=55). Aineisto analysoitiin PASW-tilasto-ohjelmalla ja avoin kysymys sisällönanalyysillä.
Tulosten perusteella todettiin, että elvytyskoulutuksella on yhteyttä sairaanhoitajien tietoihin ja siihen, miten he kokevat toimivansa elvytystilanteessa. Sairaanhoitajat, jotka olivat käyneet elvytyskoulutuksessa, vastasivat selvästi enemmän oikein tietokysymyksiin kuin elvytyskouluttamattomat sairaanhoitajat. Lisäksi elvytyskoulutuksen käyneet sairaanhoitajat kokivat toimivansa itsevarmemmin hätätilanteissa.
Opinnäytetyön tulosten perusteella laadittiin elvytyskoulutusmalli, joka sisältää muun muassa työpaja- ja simulaatio-opetusta. Säännöllinen elvytyskoulutus mahdollistaa hoitohenkilökunnan elvytystietojen ylläpidon ja lisääntymisen. Täten mahdollistetaan hoitohenkilökunnan toiminnan kehittyminen hätätilanteessa varmaksi ja laadultaan yhteneväksi.
Elvytyskoulutusmalli otetaan ensi vaiheessa käyttöön Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin vastasyntyneiden vastuualueella. Mallin jatkokehitystyössä tulee ensimmäisenä selvittää näyttökokeen liittäminen osaksi elvytyskoulutusmallia. Jatkotutkimusta hoitohenkilökunnan elvytystaidoista tulee ehdottomasti tehdä hyödyntäen esimerkiksi videotallennusta aidoista elvytystilanteista.