Varhaiskasvattajien sitoutuneisuus lasten pukeutumistilanteissa
Peltotalo, Annika; Nurmi, Maria (2021)
Lataukset:
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202102041906
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202102041906
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia kasvattajien sitoutuneisuutta pukeutumistilanteissa. Tavoitteena oli myös tuottaa yhteistyökumppanille kehitysehdotuksia, miten kehittää pukeutumistilanteita. Kasvattajat kokevat päiväkodin siirtymätilanteet, erityisesti pukeutumistilanteet, usein kaoottisina, levottomina ja stressaavina tilanteina. Sen vuoksi koemme niiden kehittämisen tärkeäksi. Lisäksi kasvattajat pitävät pukeutumistilanteita haastavina ja aikaavievinä. Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä eräässä yksityisessä päiväkodissa Lahdessa.
Opinnäytetyön teoreettisena lähtökohtana on kasvattajan sitoutuneisuus. Sitoutuneisuus ilmaisee kasvattajan toiminnan tasoa, jolle on ominaista korkea motivaatio, sinnikkyys sekä merkityksen kokeminen. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisella tutkimusmenetelmällä. Aineisto kerättiin havainnoimalla sekä videoimalla pukeutumistilanteita. Tutkimuksessa havainnoitiin kahta varhaiskasvatuksen opettajaa. Aineiston keruun jälkeen aineistot analysoitiin laadullisen tutkimuksen menetelmin. Tulokset luokiteltiin ja analysoitiin AES-mittaria hyödyntäen.
Opinnäytetyön tulokset osoittavat kasvattajien sitoutuneisuuden näyttäytyvän pukeutumistilanteissa kasvattajan herkkyytenä vastata lapsen aloitteisiin, toteuttaa hyvää vuorovaikutusta, tunnistaa lapsen tarpeita sekä kohdata lapsi empaattisesti sekä omana itsenään. Sitoutuneisuus näyttäytyy myös kasvattajien vuoropuheluna lasten kanssa. Lisäksi sitoutuneisuus näkyy siinä, miten kasvattajat laajentavat lasten toimintaa, antavat lapsille tilaisuuksia kokeilla sekä rohkaisevat lasten aloitteellisuutta. Kasvattajien sitoutuneisuutta pukeutumistilanteissa hankaloitti ulkopuoliset häiriötekijät, kuten tilan läpi kulkevat muut ihmiset.
Tutkimuksen perusteella voidaan pitää tärkeänä kasvattajan vastaamista lapsen aloitteisiin sekä fyysistä ja henkisesti läsnäoloa tilanteessa. Tutkimuksen tuloksia ei voi yleistää kaikkien kasvattajien toimintamalliksi. Tutkimuksen aihetta, kasvattajan sitoutuneisuutta, voisi jatkossa tutkia muunlaisissa tilanteissa ja toimintaympäristöissä, esimerkiksi ruokailu- tai ulkoilutilanteissa. Tulevaisuudessa olisi myös tärkeää tarkastella varhaiskasvattajia yksilötasoisesti ja tutkia kasvattajien omia kehityskohteita. Yhteistyökumppani voi hyödyntää opinnäytetyön tuottamia tuloksia ja kehitysehdotuksia omassa kehittämistyössään. Opinnäytetyö tarjoaa uutta näkökulmaa päiväkodin siirtymätilanteisiin.
Opinnäytetyön teoreettisena lähtökohtana on kasvattajan sitoutuneisuus. Sitoutuneisuus ilmaisee kasvattajan toiminnan tasoa, jolle on ominaista korkea motivaatio, sinnikkyys sekä merkityksen kokeminen. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisella tutkimusmenetelmällä. Aineisto kerättiin havainnoimalla sekä videoimalla pukeutumistilanteita. Tutkimuksessa havainnoitiin kahta varhaiskasvatuksen opettajaa. Aineiston keruun jälkeen aineistot analysoitiin laadullisen tutkimuksen menetelmin. Tulokset luokiteltiin ja analysoitiin AES-mittaria hyödyntäen.
Opinnäytetyön tulokset osoittavat kasvattajien sitoutuneisuuden näyttäytyvän pukeutumistilanteissa kasvattajan herkkyytenä vastata lapsen aloitteisiin, toteuttaa hyvää vuorovaikutusta, tunnistaa lapsen tarpeita sekä kohdata lapsi empaattisesti sekä omana itsenään. Sitoutuneisuus näyttäytyy myös kasvattajien vuoropuheluna lasten kanssa. Lisäksi sitoutuneisuus näkyy siinä, miten kasvattajat laajentavat lasten toimintaa, antavat lapsille tilaisuuksia kokeilla sekä rohkaisevat lasten aloitteellisuutta. Kasvattajien sitoutuneisuutta pukeutumistilanteissa hankaloitti ulkopuoliset häiriötekijät, kuten tilan läpi kulkevat muut ihmiset.
Tutkimuksen perusteella voidaan pitää tärkeänä kasvattajan vastaamista lapsen aloitteisiin sekä fyysistä ja henkisesti läsnäoloa tilanteessa. Tutkimuksen tuloksia ei voi yleistää kaikkien kasvattajien toimintamalliksi. Tutkimuksen aihetta, kasvattajan sitoutuneisuutta, voisi jatkossa tutkia muunlaisissa tilanteissa ja toimintaympäristöissä, esimerkiksi ruokailu- tai ulkoilutilanteissa. Tulevaisuudessa olisi myös tärkeää tarkastella varhaiskasvattajia yksilötasoisesti ja tutkia kasvattajien omia kehityskohteita. Yhteistyökumppani voi hyödyntää opinnäytetyön tuottamia tuloksia ja kehitysehdotuksia omassa kehittämistyössään. Opinnäytetyö tarjoaa uutta näkökulmaa päiväkodin siirtymätilanteisiin.