Elvytystaidot yhteispäivystyksessä
Poukka, Antti (2011)
Poukka, Antti
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011113016583
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011113016583
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö tehtiin yhteistyössä erään yhteispäivystyksen kanssa. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää millaiset ovat yhteispäivystyksen sairaanhoitajien tämänhetkiset valmiudet elvytyksen toteuttamiseen sekä miten peruselvytyksen opetusta voisi kehittää yhteispäivystyksessä.
Tutkimuksen aineisto elvytyksen osaamisesta kerättiin havainnoimalla yhteispäivystyksen sairaanhoitajien elvytystä simuloidussa tilanteessa. Siinä seurattiin kuutta eri osa-aluetta, joita olivat hätäsiirto, elottomuuden toteaminen, ventilonti, paineleminen, defibrillaatio sekä PPE+D jatkaminen. Tutkimuksessa havaittiin, että eri osa-alueiden osaaminen oli vaihtelevaa. Parhaiten osattiin defibrillointi sekä ventilonti. Eniten kehitettävää oli painelussa ja elottomuuden toteamisessa.
Tämän tutkimuksen perusteella voidaan päätellä, että yhteispäivystyksen sairaanhoitajat tarvitsevat lisää elvytyskoulutusta. Johtopäätöksenä tutkimuksesta voidaan myös vetää, että uusien elvytysohjeiden mukaisten pääpaino alueiden osaaminen oli heikkoa. Paineluelvytyksen laatu oli heikkoa ja siinä tuli paljon taukoja ja kammiovärinää ei defibrilloitu riittävän nopeasti. Näiden osa-alueiden kouluttamiseen tulisi käyttää enemmän aikaa.
Tutkimuksen aineisto elvytyksen osaamisesta kerättiin havainnoimalla yhteispäivystyksen sairaanhoitajien elvytystä simuloidussa tilanteessa. Siinä seurattiin kuutta eri osa-aluetta, joita olivat hätäsiirto, elottomuuden toteaminen, ventilonti, paineleminen, defibrillaatio sekä PPE+D jatkaminen. Tutkimuksessa havaittiin, että eri osa-alueiden osaaminen oli vaihtelevaa. Parhaiten osattiin defibrillointi sekä ventilonti. Eniten kehitettävää oli painelussa ja elottomuuden toteamisessa.
Tämän tutkimuksen perusteella voidaan päätellä, että yhteispäivystyksen sairaanhoitajat tarvitsevat lisää elvytyskoulutusta. Johtopäätöksenä tutkimuksesta voidaan myös vetää, että uusien elvytysohjeiden mukaisten pääpaino alueiden osaaminen oli heikkoa. Paineluelvytyksen laatu oli heikkoa ja siinä tuli paljon taukoja ja kammiovärinää ei defibrilloitu riittävän nopeasti. Näiden osa-alueiden kouluttamiseen tulisi käyttää enemmän aikaa.