OSAAVAT HYVIN, MUTTA HALUKKUUS HEIKOMPAA : Haartmanin sairaalan päivystyspoliklinikan triagesairaanhoitajien kokemuksia potilaiden itsehoitopisteen käytöstä

Abstract

TIIVISTELMÄ

Penttilä, Hannes. Osaavat hyvin, mutta halukkuus heikompaa : Haartmanin sairaalan päivystyspoliklinikan triagesairaanhoitajien kokemuksia potilaiden itsehoitopisteen käy-töstä. Syksy 2011. 35 sivua, 3 liitettä.

Diakonia- ammattikorkeakoulu. Diak Etelä. Hoitotyön koulutusohjelma. Hoitotyön suuntautumisvaihtoehto. Sairaanhoitaja (AMK)

Kyselytutkimuksen tarkoituksena oli selvittää triagesairaanhoitajien näkemyksiä ja ko-kemuksia Haartmanin sairaalan päivystyspoliklinikan itsehoitopisteestä ja sen käytöstä. Tutkimustulosten oli tarkoitus tarjota aineistoa itsehoitopisteen kehittämiseen.

Tutkimus oli laadullinen ja aineiston keruu toteutui keväällä 2011. Tutkimus toteutettiin päivystyspoliklinikan triagehoitajille (n=20) suunnatulla kyselyllä, jossa oli yhdeksän avointa kysymystä, sekä lyhyt kysymys vastaajan työuran pituudesta. Aineiston käsitel-tiin laadullisen aineiston sisällönanalyysillä.

Tutkimuksen tulosten perusteella itsehoitopiste oli tarpeellisempi terveyskeskusolosuh-teissa kuin sairaalapäivystyksessä. Pisteen tärkeimpänä tehtävänä nähtiin verenpaineen mittausmahdollisuus, motivointi itsehoitoon ja erilaisen mukaan otettavan informaation tarjonta. Itsehoitopisteen olemassaolosta kerrottiin asiakkaille jonkin verran, lyhyemmän työuran tehneet hoitajat jakoivat tietoa selvästi aktiivisemmin kuin kokeneemmat. Asiakkaat osaavat käyttää tulosten mukaan pistettä, mutta eivät oma-aloitteisesti sitä tee. Lisäksi ne, joilla on eniten terveysongelmia, käyttävät pistettä vähiten. Asiakkaat eivät luota esimerkiksi itse mitattuun verenpaineeseen, vaan haluavat, että hoitaja tekee sen. Pisteen terveyttä edistävä vaikutus nähtiin itsehoidon motivoinnin lisääjänä. Naiset ovat selkeästi aktiivisempia pisteen käyttäviä kuin miehet. Muina tekijöinä, jotka saat-tavat vaikuttaa pisteen käyttöhalukkuuteen, näkyivät kulttuuri, ikä sekä koulutustausta. Kehittämisehdotuksina toivottiin, että Itsehoitopiste suunnattaisiin enemmän terveys-keskuksen asiakkaille.

Laadullisena jatkotutkimuksena voisi tutkia, miten asiakkaiden oma-aloitteisuutta saa-taisiin lisättyä, kuinka monisairaat asiakkaat saataisiin kiinnostumaan itsehoidosta, miten miehet saataisiin aktivoitua myös pisteen käyttäjiksi ja kuinka asiakkaiden ikä, kulttuuri ja koulutustausta tulisi huomioida esimerkiksi tarjotussa aineistossa.

Avainsanat: tutkimus, itsehoito, päivystys, sairaanhoitajat, terveys, terveyden edistäminen, potilasneuvonta, terve-ysviestintä, kvalitatiivinen tutkimus

ABSTRACT

Penttilä, Hannes. Haartman Hospital’s Emergency Department Nurses’ Experiences of Patients’ Self-Care Spot Use. 35 p., 3 appendices. Language: Finnish. Helsinki, Autumn 2011. Diaconia University of Applied Sciences. Degree Programme in Nursing. Option in Nursing. Degree: Nurse.

The purpose of this survey was to examine the views and experiences of triage- nurses as to how patients used the self- care spot at the Haartman’s hospital’s emergency de-partment. The self- care spot is a tool for patient education and health communication, and can be used e.g. for measuring blood pressure, measuring weight and to obtain ma-terial on a healthy lifestyle.

The survey was a qualitative study carried out during the spring of 2011. The survey was conducted with the triage nurses (n=20) working at the emergency department us-ing a questionnaire. The questionnaire consisted of nine open-ended questions as well as a brief question on the length of the nurses’ career. The obtained material was analysed with content analysis.

The results suggested that the self-care spot was needed more at the health-care centre than at the emergency department. The main benefits of the self-care spot were the pos-sibility to take the blood pressure and motivational aspects. Additionally, the self-care spot acted as a source of information. Depending on the length of the nurses work ca-reer, the information on the possibility to use the self-care spot was shared. Nurses who had shorter careers, shared the information much more frequently than the more experi-enced ones. Results showed that patients had the readiness to use the self-care spot, but they would not take the initiative to do so. In addition, those with the greatest health problems used the self- care spot the least. Patients did not trust e.g. self-measured blood pressure but insisted that the nurse measure it. The spot’s health-promoting effects were seen as a motivation promoter for patients. Women were clearly more active users than men. Other factors that may have affected the willingness to use the spot were the cultural background, age and educational background of the patient. Development ideas were mentioned, mainly it was hoped that the spot should be directed more towards the health care centre- patients.

Further qualitative studies could investigate how patients self-initiative could be im-proved and how patients with multiple health problems could take an interest in their self-care, how the men could be made more active spot users, and how patients’ age, cultural and educational background should be taken into account. The results should offer some material to develop the self-care spot.

Keywords: self-care, health, health promotion, patient education, health communication