"Pääsis vaan johki kiinni" : Turku vapautuvan vangin vastaanottajana
Kaistila, Nina; Kuusisto, Veera (2011)
Kaistila, Nina
Kuusisto, Veera
Turun ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011120517302
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011120517302
Tiivistelmä
Vankeinhoidon kokonaisuudistus astui voimaan 1.10.2010. Uudistuksen myötä Kriminaalihuoltolaitos ja vankeinhoitolaitos yhdistyivät Rikosseuraamuslaitokseksi. Uudistusta edelsi uusi vankeuslaki vuodelta 2009 joka painottaa erityisesti vankilassa tehtävän sosiaalityön ja vankien vapautumisvaiheen suunnittelun tärkeyttä. Vapautumisajan suunnitelma tulisi lain mukaan tehdä kaikille vangeille. Kunnat ovat myös velvoitettuja järjestämään vankilasta vapautuville riittävän jälkihuollon, mutta jälkihuollon taso vaihtelee reilusti kunnasta riippuen.
Tutkimuksessa selvitetään Turkuun vapautuneiden vankien kokemuksia vapautumisvaiheen ongelmakohdista ja asiakkuudesta Turun kaupungin sosiaali- ja terveyspalveluissa. Tavoitteena on myös kerätä vangeilta kehittämisehdotuksia palveluverkostojen parantamiseksi, jotta ne vastaisivat paremmin vapautuvan vangin tarpeisiin.
Tutkimuksen teoriaosuudessa käsittelemme vankeinhoidon kokonaisuudistusta, vankeinhoitoa Turussa sekä vankilasta vapautumisen haasteita. Esittelemme myös muutamia vankien kanssa käyttetyjä työmalleja, jotka on kehitetty tukemaan vapautumisvaiheen onnistumista.
Tutkimus on luonteeltaan kvalitatiivinen. Tutkimusta varten on haastateltu kymmentä Turun vankilassa tuomiotaan suorittavaa vankia. Haastattelu on toteutettu puolistrukturoituna teema-haastatteluna. Kaikilla haastateltavilla on aikaisempaa rikostaustaa ja he ovat suorittaneet useita ehdottomia tuomioita. Haastateltavien yhtenä valintakriteerinä oli, että heillä on kokemuksia vapautumisesta Turkuun. Aineisto analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoin.
Tutkimuksen tulosten mukaan vapautumisajan suunnittelua pitäisi toteuttaa järjestelmällisemmin Turun vankilassa. Asunnottomuus ja päihderiippuvuudet koettiin yleisesti vapautumisvaiheen suurimmiksi haasteiksi. Turkuun toivottiin erityisesti vapatuville vangeille tarkoitettuja tu-kiasumismuotoja sekä enemmän mahdollisuuksia jatkaa päihdekuntoutusta vapaudessa. Myös vapautumisen jälkeiseen työllistymiseen ja toimeentuloon liittyvät vaikeudet nousivat tuloksissa esiin. Haastateltavat kokivat työ- ja elinkeinotoimistossa ja KELA:ssa asioimisen vaikeimpana ja turhauttavimpana verrattuna muihin käytettyihin palveluihin. Haasteltavat pitivät hyvänä ajatuk-sena sitä, että kaupungin sosiaalitoimessa olisi vapautuneiden vankien asioiden hoitoon nimetty oma sosiaalityöntekijä.
Tutkimuksessa selvitetään Turkuun vapautuneiden vankien kokemuksia vapautumisvaiheen ongelmakohdista ja asiakkuudesta Turun kaupungin sosiaali- ja terveyspalveluissa. Tavoitteena on myös kerätä vangeilta kehittämisehdotuksia palveluverkostojen parantamiseksi, jotta ne vastaisivat paremmin vapautuvan vangin tarpeisiin.
Tutkimuksen teoriaosuudessa käsittelemme vankeinhoidon kokonaisuudistusta, vankeinhoitoa Turussa sekä vankilasta vapautumisen haasteita. Esittelemme myös muutamia vankien kanssa käyttetyjä työmalleja, jotka on kehitetty tukemaan vapautumisvaiheen onnistumista.
Tutkimus on luonteeltaan kvalitatiivinen. Tutkimusta varten on haastateltu kymmentä Turun vankilassa tuomiotaan suorittavaa vankia. Haastattelu on toteutettu puolistrukturoituna teema-haastatteluna. Kaikilla haastateltavilla on aikaisempaa rikostaustaa ja he ovat suorittaneet useita ehdottomia tuomioita. Haastateltavien yhtenä valintakriteerinä oli, että heillä on kokemuksia vapautumisesta Turkuun. Aineisto analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoin.
Tutkimuksen tulosten mukaan vapautumisajan suunnittelua pitäisi toteuttaa järjestelmällisemmin Turun vankilassa. Asunnottomuus ja päihderiippuvuudet koettiin yleisesti vapautumisvaiheen suurimmiksi haasteiksi. Turkuun toivottiin erityisesti vapatuville vangeille tarkoitettuja tu-kiasumismuotoja sekä enemmän mahdollisuuksia jatkaa päihdekuntoutusta vapaudessa. Myös vapautumisen jälkeiseen työllistymiseen ja toimeentuloon liittyvät vaikeudet nousivat tuloksissa esiin. Haastateltavat kokivat työ- ja elinkeinotoimistossa ja KELA:ssa asioimisen vaikeimpana ja turhauttavimpana verrattuna muihin käytettyihin palveluihin. Haasteltavat pitivät hyvänä ajatuk-sena sitä, että kaupungin sosiaalitoimessa olisi vapautuneiden vankien asioiden hoitoon nimetty oma sosiaalityöntekijä.