Hitsaajan pätevyyskokeen virhetarkastelusta osaamisen johtamiseen
Peltola, Matti (2011)
Peltola, Matti
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011121017922
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011121017922
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää hitsaajan pätevyyskokeissa havaittujen hitsausvirheiden määrä ja laatu sekä näiden tietojen hyödynnettävyys hitsattavia tuotteita valmistavan organisaation osaamisen johtamisessa.
Tutkimuksen viitekehys rakentui osaamisen ja osaamisen johtamisen teoriasta, hitsaajan pätevöittämiseen ja hitsausvirheisiin liittyvien standardien keskeisestä sisällöstä, oleellisesti tutkimukseen liittyvästä hitsauksen ja tarkastustoiminnan teoriasta ja hitsausvirheiden perusteista. Lisäksi tutustuttiin alan aikaisempiin tutkimuksiin sekä onnettomuustutkintakeskuksen raportteihin, koskien hitsausliitoksista aiheutuvia vauriotapauksia. Tutkimusaineisto sisälsi 805 pätevyyskokeen tarkastuspöytäkirjaa Pätevyyskokeet olivat hitsattu Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymässä vuosina 2008-2011.
Tutkimuksen tuloksena saatiin selvitettyä pätevyyskokeissa havaittujen hitsausvirheiden määrä, laatu ja esiintymistiheys suhteessa eri hitsausprosesseihin ja muihin oleellisiin muuttujiin. Tutkimuksessa todettiin, että pätevöintijärjestelmän tuloksia voidaan hyödyntää osaamisen johtamisessa. Lisäksi havaittiin, että vaikeasti mitattavissa oleva aineeton pääoma osaaminen, pystytään pätevöintijärjestelmässä muuttamaan mitattavaan muotoon. Tutkimustyö ja käytetty kirjallisuusmateriaali auttoi ymmärtämään pätevöintijärjestelmän merkityksen hitsattavia tuotteita valmistavien yritysten kokonaisosaamiseen, hitsaustyön laatuun sekä hitsausvirheiden merkitykseen rakenteiden vauriotapauksissa.
Yhteenvetona koko tutkimuksesta voidaan todeta, että hitsaushenkilöstön pätevöintijärjestelmään kannattaa suhtautua osaamisen johtamisen työkaluna, eikä standardin vaatimana pakkona.
Tutkimuksen viitekehys rakentui osaamisen ja osaamisen johtamisen teoriasta, hitsaajan pätevöittämiseen ja hitsausvirheisiin liittyvien standardien keskeisestä sisällöstä, oleellisesti tutkimukseen liittyvästä hitsauksen ja tarkastustoiminnan teoriasta ja hitsausvirheiden perusteista. Lisäksi tutustuttiin alan aikaisempiin tutkimuksiin sekä onnettomuustutkintakeskuksen raportteihin, koskien hitsausliitoksista aiheutuvia vauriotapauksia. Tutkimusaineisto sisälsi 805 pätevyyskokeen tarkastuspöytäkirjaa Pätevyyskokeet olivat hitsattu Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymässä vuosina 2008-2011.
Tutkimuksen tuloksena saatiin selvitettyä pätevyyskokeissa havaittujen hitsausvirheiden määrä, laatu ja esiintymistiheys suhteessa eri hitsausprosesseihin ja muihin oleellisiin muuttujiin. Tutkimuksessa todettiin, että pätevöintijärjestelmän tuloksia voidaan hyödyntää osaamisen johtamisessa. Lisäksi havaittiin, että vaikeasti mitattavissa oleva aineeton pääoma osaaminen, pystytään pätevöintijärjestelmässä muuttamaan mitattavaan muotoon. Tutkimustyö ja käytetty kirjallisuusmateriaali auttoi ymmärtämään pätevöintijärjestelmän merkityksen hitsattavia tuotteita valmistavien yritysten kokonaisosaamiseen, hitsaustyön laatuun sekä hitsausvirheiden merkitykseen rakenteiden vauriotapauksissa.
Yhteenvetona koko tutkimuksesta voidaan todeta, että hitsaushenkilöstön pätevöintijärjestelmään kannattaa suhtautua osaamisen johtamisen työkaluna, eikä standardin vaatimana pakkona.