Hitsaajan pätevyyskokeen virhetarkastelusta osaamisen johtamiseen

Abstract

Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää hitsaajan pätevyyskokeissa havaittujen hitsausvirheiden määrä ja laatu sekä näiden tietojen hyödynnettävyys hitsattavia tuotteita valmistavan organisaation osaamisen johtamisessa.

Tutkimuksen viitekehys rakentui osaamisen ja osaamisen johtamisen teoriasta, hitsaajan pätevöittämiseen ja hitsausvirheisiin liittyvien standardien keskeisestä sisällöstä, oleellisesti tutkimukseen liittyvästä hitsauksen ja tarkastustoiminnan teoriasta ja hitsausvirheiden perusteista. Lisäksi tutustuttiin alan aikaisempiin tutkimuksiin sekä onnettomuustutkintakeskuksen raportteihin, koskien hitsausliitoksista aiheutuvia vauriotapauksia. Tutkimusaineisto sisälsi 805 pätevyyskokeen tarkastuspöytäkirjaa Pätevyyskokeet olivat hitsattu Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymässä vuosina 2008-2011.

Tutkimuksen tuloksena saatiin selvitettyä pätevyyskokeissa havaittujen hitsausvirheiden määrä, laatu ja esiintymistiheys suhteessa eri hitsausprosesseihin ja muihin oleellisiin muuttujiin. Tutkimuksessa todettiin, että pätevöintijärjestelmän tuloksia voidaan hyödyntää osaamisen johtamisessa. Lisäksi havaittiin, että vaikeasti mitattavissa oleva aineeton pääoma osaaminen, pystytään pätevöintijärjestelmässä muuttamaan mitattavaan muotoon. Tutkimustyö ja käytetty kirjallisuusmateriaali auttoi ymmärtämään pätevöintijärjestelmän merkityksen hitsattavia tuotteita valmistavien yritysten kokonaisosaamiseen, hitsaustyön laatuun sekä hitsausvirheiden merkitykseen rakenteiden vauriotapauksissa.

Yhteenvetona koko tutkimuksesta voidaan todeta, että hitsaushenkilöstön pätevöintijärjestelmään kannattaa suhtautua osaamisen johtamisen työkaluna, eikä standardin vaatimana pakkona.

The objective of this master thesis was to clarify the number and quality of the welding imperfections made in the welder proficiency test and to find out the recoverability of these data in the management of a company manufacturing these products.

The framework of the investigation based on the theory of the knowledge and the knowledge management, the qualification of the welder, the central contents of the standards connected to the welding imperfections, the welding and inspection operation theory connected to the research and the basics of the welding imperfections. Additionally, earlier researches and reports by the Finnish Accident Investigation Board regarding the damage cases in the welding joints. The research material included 805 audit minutes of the proficiency test. The proficiency tests were welded in the Educational Municipal Federation of the Kalajokilaakso region in 2008-2011.

The results of the research indicated the number, quality and occurrence in relation to the welding processes and other essential variables. It was discovered that the results of the proficiency system can be utilized in the knowledge management. It was also discovered that the intangible asset knowledge that is difficult to measure can be altered into a measurable format. The research work and the literature used helped in understanding the meaning of the proficiency system to the complete knowledge of the companies manufacturing welding products, the quality of the welding work and the meaning of the welding imperfections in cases of damages to the structures.

As a conclusion, it can be stated that the proficiency system of the welding personnel is worth being regarded as a tool for the knowledge management and not as a necessity required by the standards.