Edunvalvojan sijainen alaikäiselle rikosasiassa

Abstract

Opinnäytetyön tavoitteena on selvittää edunvalvojan sijaisen tehtävää alaikäisen päämiehen ollessa asianomistajana rikoksessa. Työssä perehdytään samalla myös poliisin, maistraatin, syyttäjän ja tuomioistuimen rooleihin rikosprosessin eri vaiheissa. Työ on saatu toimeksiantona Oulunseudun oikeusaputoimiston johtavalta yleiseltä oikeusavustajalta Kari Hietalalta, joka itsekin edustaa alaikäisiä edunvalvojan sijaisena. Edunvalvojan sijaista tarvitaan silloin, kun lapsen oma edunvalvoja eli yleisimmin huoltaja on esteellinen edustamaan lasta rikosprosessissa. Yleisimmin esteellisyys tulee eteen edunvalvojan itse ollessa epäiltynä rikoksesta. Tutkimusmenetelmänä käytetään lainoppia, mutta työ on myös laadullinen. Lähdemateriaali koostuu lähinnä laeista, hallituksen esityksistä ja haastatteluista. Keskeinen lähde on laki holhoustoimesta (442/1999). Haastattelut on suoritettu Oulussa, joten tutkimuksen näkökulma on paikallinen.

Poliisin saatua ilmoituksen lapseen kohdistuvasta rikosepäilystä, se aloittaa asiaan kuuluvan esitutkinnan. Rikosepäilyt ovat yleensä lievää pahoinpitelyä, pahoinpitelyä, törkeää pahoinpitelyä tai seksuaalista hyväksikäyttöä. Mikäli epäiltynä on lapsen huoltaja, tekee poliisi ilmoituksen maistraattiin edunvalvojan sijaisen hankkimista varten, koska huoltaja ei voi edustaa samanaikaisesti itseään ja lasta. Maistraatti etsii sopivan sijaisen ja käräjäoikeus tekee päätöksen maistraatin hakemuksen perusteella. Sijainen on yleensä lakimies. Poliisin suorittamassa esitutkinnassa kuullaan kaikkia asianosaisia ja muita asiasta jotain tietäviä. Tutkinnan valmistuttua tapaus siirtyy syyttäjälle syyteharkintaan. Mikäli syyte nostetaan, tulee tapaus aikanaan käsittelyyn käräjäoikeuteen, jossa annetaan mahdolliset tuomiot syyllisille. Tuomioistuin ottaa kantaa myös uhrin vahingonkorvausvaatimuksiin. Koko tässä prosessissa on mukana myös edunvalvojan sijainen, jonka tehtäviin kuuluu alaikäisen edustaminen. Hän valvoo lapsen etua ja oikeutta tämän rikosasian esitutkinnassa, oikeudenkäynneissä ja korvausasioissa.

Edunvalvojan sijaisen hakemisprosessissa on ollut viime vuosiin asti monenlaista käytäntöä eri viranomaisissa. Esimerkiksi toinen huoltajavanhempi on voinut edustaa lasta toisen vanhemman ollessa epäiltynä, eikä mahdolliseen eturistiriitaan ole kiinnitetty huomiota tai sijaista haettu. Vuodesta 2009 alkaen tämä ei ole enää onnistunut, vaan Oulussa on sijaista haettu heti, jos joku huoltajista on ollut epäiltynä. Ongelmaksi on kuitenkin muodostunut se, että sijaisen määräämisprosessin kestäessä useamman kuukauden, on koko tutkinta voinut vaarantua sijaisen määräystä odotellessa. Käytännössä esitutkinnat onkin jouduttu suorittamaan ilman sijaisen läsnäoloa. Lapsen puhevallan käyttäminen hakeekin yhä uusia käytänteitä ja elää omaa murroskauttaan.

Tutkimuksen jatkotoimenpiteenä voisi viedä aihetta vielä eteenpäin ja syvemmälle haastattelemalla lisää aiheen parissa työskenteleviä ihmisiä. Myös eri paikkakuntien käytäntöjen vertailu olisi mielenkiintoinen.

This Bachelor`s thesis looked at the work of supervisor`s locum. The primary objective was to focus on the task when a locum represents a minor principal. This child is the complainant. The crime process also includes the roles of police, City Administrative Court, prosecutor and court. The thesis was commissioned by Kari Hietala who is a leading legal aid counsel in Oulunseutu legal aid office. He also represents minors as the supervisor`s locum. The locum is needed when the child`s legal guardian has a lawful excuse to present the child. Usually it is when the legal guardian is a suspect. The jurisdiction was used as the research method but the work was also qualitative. Sources were mostly consisted of laws, Government Bills and interviews. The essential law was Guardianship Services Act (442/1999). The perspective is local since the survey was performed in Oulu.

When the police has received a notice a crime suspicion against child, the police will conduct a criminal investigation. Crime suspicions are usually petty assault, assault, grievous bodily harm or sexual abuse. If the legal guardian is the suspect, the police will announce the City Administrative Court which will search for the supervisor´s locum. This is because the legal guardian cannot represent himself/herself or the child at the same time. The court will adopt a resolution. The supervisor`s locum is usually a lawyer. People who are parties or know something about the case are heard in the criminal investigation. When the investigation is ready there will be a consideration of charges by the prosecutor. Finally the court will give a sentence in case the charge is brought. The guilty party also has to pay for the child the damages if the court decides. In this manner supervisor`s locum supervises the child´s interests and rights in criminal investigation, courts and claim.

Until recently, there have been many different practises as regards to choosing the locum. For example the other parent who is the legal guardian has been able to represent the child when the other parent has been the suspect. The potential conflict interests have not been noticed and no locum has been applied for. Since 2009 this has been no longer been possible. The locum is immediately applied for in Oulu if any of the legal guardians is as the suspect. However, it is problematic because it takes several months to have the supervisor`s locum which in turn could jeopardize entire investigation. In practise the criminal investigations will still have to perform without the supervisor locum. As a practise the child´s right to be heard is still looking for its place in the process.

The subject could be taken forward and deeper by interviewing more people in the process. To compare practises between different places would be interesting.