Fysisk aktivitet och dess effekt på närståendevårdarens vardag : en forskningsöversikt

Abstract

Detta examensarbete har undersökt effekten av fysisk aktivitet på den äldre närståendevårdaren och hur detta påverkar hennes vardag. Studien gjordes som en forskningsöversikt och är en del av Sufacare projektet där man bland annat kommit fram till att närstå-endevårdarna har sämre hälsa än andra i deras ålder. Syftet med examensarbetet är att få en rekommendation över vilket sätt en äldre närståendevårdare skall träna på för att klara av vardagen bättre och må bättre psykiskt och fysiskt. Två forskningsfrågor utformades och besvarades genom de 13 forskningsartiklar som inkluderades och kvali-tetsgranskades. Artiklarna handlade om fysisk aktivitet och metoder som lindrar stress: meditation, mindfulness, avslappning och utbildning i stresshantering. Publiceringsåren för artiklarna var 1997-2011. Resultaten visar på att det är bra att träna aerobiskt på en lätt till medel intensitet 3-4 gånger i veckan, 30-40 minuter per gång och komplettera detta med styrke-, balansträning och stretching. Också mindfulness, meditation, av-slappning och stresshantering hade positiva effekter men dessa hade inga direkta riktlinjer för mängd. De psykiska effekterna som hittades var: minskad stress, depression, ångest, börda hos närståendevårdaren och frustration. Dessutom hittades några fysiska positiva effekter: sänkt blodtryck och förbättrad gång uthållighet. Utöver detta förbättrades också allmän hälsa och sömnkvalitet och den fysiska aktivitetsnivån ökade. För att kunna generalisera dessa resultat behövs fler studier på den fysiska aktiviteten hos närståendevårdaren och studier med större deltagarantal.

This thesis investigated the effects of physical activity in the older family caregiver and how it affects her everyday life. The thesis was made as a literature review and is a part of the Sufacare project in which results showed that family caregivers among other things have poorer health than non-caregivers. The purpose of the thesis is to get a recommendation on how the older family caregiver should exercise to manage her everyday life better and how to feel better both physically and mentally. Two research questions were designed and answered through the review of 13 articles. The articles were about physical activity and stress management methods such as meditation, mindfulness, relaxation and education. The articles found were published between 1997 and 2011. The results show that it is good to perform aerobic exercise on a mild to moderate intensity 3-4 times a week, 30-40 minutes each time and to complement this with strength, balance and stretch training. It is also good to perform mindfulness, meditation, relaxation and stress management but for these programs there were no common guidelines in duration and times a week. The positive mental effects that were found: less stress, depression, anxiety, care-giver burden and frustration. There were also some joint physical effects: better gait en-durance and lower blood pressure. In addition to these effects the participants also had better overall wellbeing, sleep quality and the level of physical activity was increased. To generalize these results there will have to be more research studying the effects of physical activity in the older caregiver with more participants.

Tässä opinnäytetyössä on tutkittu miten fyysinen aktiivisuus vaikuttaa ikääntyneeseen omaishoitajaan ja hänen arkeensa. Tutkimus tehtiin kirjallisuuskatsauksena ja on osa Sufacare projektia, jossa todettiin että omaishoitajilla on alentunut terveydentila verratuna vastaavan ikäinen ei omaishoitaja. Opinnäytetyön tarkoituksena on laatia suositus siitä miten omaishoitaja voi harjoitella pärjätäkseen arjessa paremmin ja voidakseen paremmin, sekä fyysisesti että psyykkisesti. Laadin kaksi tutkimuskysymystä, ja vastasin näihin 13 tutkimusartikkeleiden avulla. Artikkelit koskivat fyysistä aktiivisuutta ja stressinhallintamenetelmiä kuten meditaatiota, mindfulness, rentoutumista ja koulutusta. Artikkelit julkaistiin vuonna 1997–2011. Tulokset näyttävät että on hyvä harjoitella aerobisesti kevyellä tai kohtalaisella intensiteetillä 30–40 minuuttia päivässä, 3-4 kertaa viikossa. Aerobista harjoittelua pitäisi täydentää voima- ja tasapainoharjoittelulla sekä venyttelyllä. Mindfulness, meditaatio, rentoutuminen ja stressinhallinta ovat myös hyviä harjoittelumenetelmiä, mutta niille ei saatu tarkkoja suuntaviivoja miten usein ja paljon tulee harjoitella. Psyykkiset vaikutukset olivat stressin, depression, levottomuuden, omaishoitajan taakan ja frustraation väheneminen. Tämän lisäksi löydettiin seuraavat positiiviset vaikutukset, verenpaineen aleneminen ja paremman kävelykestävyyden. Myös unen laatu ja kokonaisvaltainen terveys parantui ja fyysinen aktiivisuus lisääntyi. Tuloksia ei voi yleistää ennen kuin on saatu lisää tutkimuksia omaishoitajista ja fyysisestä aktiivisuudesta.