Koettu turvallisuus osana lasten hyvinvointia

Abstract

Tarkastelin opinnäytetyössäni lasten kokemaa turvallisuutta osana heidän hyvinvointiaan. Tutkimustehtävänäni oli selvittää, miten koettu turvallisuus tai turvattomuus ilmenee lasten hyvinvoinnin osana ja millaisia turvattomuuden kokemisen muotoja lasten kokemuksista löytyy. Opinnäytteeni keskeisinä viitekehyksinä toimivat toisaalta lasten hyvinvointi, toisaalta koettu turvallisuus. Hyvinvointia tarkastelin sen monien erilaisten ulottuvuuksien, suomalaisen lainsäädännön ja hyvinvointipalvelujen kautta. Turvallisuuden teoriatausta rakentui riskin ja luottamuksen käsitteiden kautta sekä aiemman turvallisuutta ja hyvinvointia käsitelleen tutkimuksen pohjalta.

Toteutin opinnäytteeni osana Mikkelin ammattikorkeakoulun nuorisoalan osaamiskeskittymän Juvenian hallinnoimaa Mulla on asiaa –hanketta. Hankkeessa kehitettiin tiedonhankinnan menetelmiä lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmien seurannan ja arvioinnin apuvälineeksi ja selvitettiin lasten elinolojen ja hyvinvoinnin tilaa. Opinnäytteeni tutkimuskohteeksi valikoituivat hankkeen kohderyhmän mukaisesti Etelä-Savon 7-13-vuotiaat lapset. Keräsin tutkimukseni aineiston hankkeen kokemuksellisen hyvinvoinnin kyselyn yhteydessä huhti-toukokuussa ja elo-syyskuussa 2011. Analysoin aineistoa tarkastelemalla vastaajien vastaustaipumuksia jakaumapohjaisesti ja ristiintaulukoimalla joitakin turvallisuuskokemuksiin ja hyvinvointiin liittyviä keskeisiä tekijöitä.

Koettu turvallisuus lasten hyvinvoinnin osana näyttäytyi tässä tutkimuksessa varsin vahvasti sisäisiin turvallisuustekijöihin, sosiaalisiin suhteisiin ja luottamukseen kytköksissä olevana ilmiönä. Lasten turvallisuuden kokemista ja samalla hyvinvointia edistäviä tekijöitä ovat vanhempien läsnäolo, yhteisyyssuhteet ja kaverit. Nämä myös edistävät lasten tyytyväisyyttä omaan elämäänsä ja lisäävät heidän onnellisuuttaan. Turvattomuuden kokeminen arkisissa elinympäristöissä on yleisempää niiden lasten parissa, joilla edellä mainittuja sosiaalisia suhteita on vain niukasti tai ei lainkaan. Lasten turvallisuutta ja hyvinvointia voitaisiinkin ehkä parhaiten edistää heidän sosiaalisia sidoksiaan ja elinympäristöjensä yhteisöllisyyttä lujittamalla. Tässä me kaikki aikuiset olemme vastuullisia toimijoita.

This study focuses on children’s security as part of their subjective wellbeing. The aim of this thesis was to study how security – or insecurity – is expressed in children’s own assessments of their current wellbeing and how insecurity appears in children’s everyday life and environment. Fundamental concepts “wellbeing” and “security” form the basic framework of my study. Wellbeing was examined through its different definitions and dimensions, through the Finnish legislation and through society’s service system. The framework of security was built on the concepts of risk and trust as well as on prior research on security and wellbeing.

This thesis was part of the project ”Mulla on asiaa” which has been administered by Mikkeli University of Applies Sciences, more precisely Juvenia, the centre of expertise in the youth field. The project focused on developing methods for collecting data on children’s living conditions and wellbeing. The current state of children’s wellbeing and living conditions was also examined in the project “Mulla on asiaa”. The focus group of this study was determined in line with the project’s focus group, this being 7 to 13- year- old children in the South Savo region. The data for this study were collected in April-May and August-September 2011 as part of the survey on children’s subjective wellbeing conducted within the project. The data were analyzed by examining the distribution of the given answers and by cross-tabulating some of the factors essential to security and wellbeing.

This study shows that security as part of children’s wellbeing is strongly related to interpersonal relationships and trust. These two form the basis of inner security. Parents’ presence, close interpersonal relationships and friends promote children’s satisfaction with their lives and bring them happiness. Insecurity felt in the everyday life is more common among those children who only have a few close social relationships or a total lack of them. Thus, best ways to improve children’s wellbeing, their living conditions and their security might be strengthening their interpersonal relationships, supporting parenthood and enhancing the sense of community in their living environments. We adults all play an important role in taking this responsibility.