Polikliinisesti kiireellisten laboratoriotutkimuspyyntöjen huomioiminen Puijon sairaalan näytteenottoyksikössä

Abstract

Tiivistelmä Tässä tutkimuksessa keskityttiin polikliinisesti kiireellisten laboratoriotutkimuspyyntöjen huomioimiseen ja asiakkaiden kulkuun Puijon sairaalan näytteenottoyksikön laboratoriopalveluprosessissa. Tutkimuksessa tarkoitettiin polikliinisesti kiireellisellä laboratoriotutkimuksella kiireellisenä pyydettyä laboratoriotutkimusta, joka otetaan polikliinisessa näytteenottoyksikössä. Tutkimuksessa selvitettiin polikliinisesti kiireellisten asiakkaiden hoitopolkuja, koska asiakkaiden kulku Puijon sairaalan näytteenottoyksikössä muuttuu. Tutkimuksessa pyrittiin löytämään hoitoprosesseja, joissa laboratoriotutkimukset pyydetään polikliinisesti kiireellisenä. Tutkimuksessa selvitettiin myös polikliinisesti kiireellisinä pyydettyjen tutkimuspyyntöjen kokonaismäärät ja mitkä ovat yleisimmät polikliinisesti kiireelliset laboratoriotutkimuspyynnöt KYSissä. Tutkimuksessa saatavalla tiedolla pyrittiin tuomaan näkökulmia paremman toimintamallin luomiseen. Tutkimuksen tausta-aineistot saatiin kliinisen kemian osastonhoitaja Seija Paakkaselta. Ensimmäisessä aineistossa oli kerättyinä kiireellisten laboratoriotutkimusten pyyntöjen lukumäärät arkipäiviltä ajalta 24.1–25.2.2011. Toisessa aineistosta selvisi näytteenottotapahtumien kokonaisasiakasmäärät samalta aikaväliltä. Aineistojen perusteella oli laskettu prosentuaaliset osuudet, oliko asiakas tullut näytteenottoyksikköön ajanvarauksella, vuoronumerolla vai polikliinisesti kiireellisenä. Tutkimus oli kvantitatiivinen ja aineisto kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella. Hoitoyksiköt, joille kysely kohdistettiin, valittiin tausta-aineiston ja osastonhoitajan kokemusperäisen asiantuntijuuden perusteella. Tutkimuksen kohderyhmäksi valittiin neljä hoitoyksikköä, joita olivat hematologian osasto, syöpätautien poliklinikka, sydän- ja rintaelinkirurgian osasto sekä gastroenterologian osasto. Tutkimuksen kohderyhmässä oli yhteensä 101 henkilöä (N=101). Tausta-aineiston mukaan laboratoriotutkimuksia otettiin mainitulta aikaväliltä 5439 kpl, joista vuoronumerolla 79,2 %, ajanvarauksella 14,7 % ja polikliinisesti kiireellisinä 6,1 %. Kyselyn vastausprosentti oli 13,9. Vastausprosentin ja tulosten luotettavuuden välillä oli vahva yhteys. Tutkimustulosten perusteella useimmiten pyydettiin polikliinisesti kiireellisinä B-PVK+T, B-X-Koe, P-INR ja PKrea. Nämä laboratoriotutkimukset pyydettiin esimerkiksi silloin, kun arvioitiin potilaan toimenpidekelpoisuutta.

Abstract This study focused on the consideration of policlinically urgent laboratory research requests and the course of customers in the process of policlinically urgent laboratory investigations in Kuopio University Hospital. Policlinically urgent laboratory request meant laboratory examinations which were asked urgent and which were taken in the sample taking unit. In this reseach we were investigating the care pathways of policlinically urgent customers when the course of these patients in the sampling unit is changing. In this research we were trying to find out nursing processes in which the laboratory investigations were asked policlinically urgent. In this research we were also clarifying the total amount of policlinically urgently asked laboratory investigations and which were the most common policlinically urgent laboratory investigations in Kuopio University Hospital. With the information we got from this research we were aiming to bring different perspectives to create a better way to operate. The background material was given by Seija Paakkanen, the manager of the department of clinic chemistry. In the first material there was the number of policlinically urgent laboratory investigations between 24.1.-25.2.2011. The other material gave information of the total number of all laboratory investigations in the same time frame. Based on both materials we have calculated percentages if the customer had come with a service number, an appointment or considered as policlinically urgent. As a research method we used an electronic questionnaire to measure this quantitative study. Treatment units which the questionnaire was sent were chosen by background material and the department manager´s experience-based expertise. To the target group of the study four treatment units were chosen: the hematology department, the oncology polyclinic, heart- and breast surgery department and the gastroenterology department (N=101). According to the background material the number of laboratory investigations taken was 5439 among which 79,2 % were taken by service number, 14,7% and 6,1% were taken as policlinically urgent within mentioned time frame. The percentage of replies was 13,9%. There was a strong connection between the percentage of replies and reliability of the results. According to the research results the most common policlinically urgent laboratory investigations were B-PVK+T, B-XKoe, P-INR ja P-Krea These laboratory investigations were asked usually when assessing the eligibility for operations.