Polikliinisesti kiireellisten laboratoriotutkimuspyyntöjen huomioiminen Puijon sairaalan näytteenottoyksikössä
Jääskeläinen, Iisa; Härkönen, Riikka; Soininen, Mirka-Maria (2011)
Jääskeläinen, Iisa
Härkönen, Riikka
Soininen, Mirka-Maria
Savonia-ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011122019046
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011122019046
Tiivistelmä
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa keskityttiin polikliinisesti kiireellisten laboratoriotutkimuspyyntöjen huomioimiseen
ja asiakkaiden kulkuun Puijon sairaalan näytteenottoyksikön laboratoriopalveluprosessissa.
Tutkimuksessa tarkoitettiin polikliinisesti kiireellisellä laboratoriotutkimuksella kiireellisenä pyydettyä
laboratoriotutkimusta, joka otetaan polikliinisessa näytteenottoyksikössä. Tutkimuksessa selvitettiin
polikliinisesti kiireellisten asiakkaiden hoitopolkuja, koska asiakkaiden kulku Puijon sairaalan
näytteenottoyksikössä muuttuu. Tutkimuksessa pyrittiin löytämään hoitoprosesseja, joissa laboratoriotutkimukset
pyydetään polikliinisesti kiireellisenä. Tutkimuksessa selvitettiin myös polikliinisesti
kiireellisinä pyydettyjen tutkimuspyyntöjen kokonaismäärät ja mitkä ovat yleisimmät polikliinisesti
kiireelliset laboratoriotutkimuspyynnöt KYSissä. Tutkimuksessa saatavalla tiedolla pyrittiin
tuomaan näkökulmia paremman toimintamallin luomiseen.
Tutkimuksen tausta-aineistot saatiin kliinisen kemian osastonhoitaja Seija Paakkaselta. Ensimmäisessä
aineistossa oli kerättyinä kiireellisten laboratoriotutkimusten pyyntöjen lukumäärät arkipäiviltä
ajalta 24.1–25.2.2011. Toisessa aineistosta selvisi näytteenottotapahtumien kokonaisasiakasmäärät
samalta aikaväliltä. Aineistojen perusteella oli laskettu prosentuaaliset osuudet, oliko asiakas
tullut näytteenottoyksikköön ajanvarauksella, vuoronumerolla vai polikliinisesti kiireellisenä.
Tutkimus oli kvantitatiivinen ja aineisto kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella. Hoitoyksiköt, joille
kysely kohdistettiin, valittiin tausta-aineiston ja osastonhoitajan kokemusperäisen asiantuntijuuden
perusteella. Tutkimuksen kohderyhmäksi valittiin neljä hoitoyksikköä, joita olivat hematologian
osasto, syöpätautien poliklinikka, sydän- ja rintaelinkirurgian osasto sekä gastroenterologian osasto.
Tutkimuksen kohderyhmässä oli yhteensä 101 henkilöä (N=101).
Tausta-aineiston mukaan laboratoriotutkimuksia otettiin mainitulta aikaväliltä 5439 kpl, joista vuoronumerolla
79,2 %, ajanvarauksella 14,7 % ja polikliinisesti kiireellisinä 6,1 %. Kyselyn vastausprosentti
oli 13,9. Vastausprosentin ja tulosten luotettavuuden välillä oli vahva yhteys. Tutkimustulosten
perusteella useimmiten pyydettiin polikliinisesti kiireellisinä B-PVK+T, B-X-Koe, P-INR ja PKrea.
Nämä laboratoriotutkimukset pyydettiin esimerkiksi silloin, kun arvioitiin potilaan toimenpidekelpoisuutta.
Tässä tutkimuksessa keskityttiin polikliinisesti kiireellisten laboratoriotutkimuspyyntöjen huomioimiseen
ja asiakkaiden kulkuun Puijon sairaalan näytteenottoyksikön laboratoriopalveluprosessissa.
Tutkimuksessa tarkoitettiin polikliinisesti kiireellisellä laboratoriotutkimuksella kiireellisenä pyydettyä
laboratoriotutkimusta, joka otetaan polikliinisessa näytteenottoyksikössä. Tutkimuksessa selvitettiin
polikliinisesti kiireellisten asiakkaiden hoitopolkuja, koska asiakkaiden kulku Puijon sairaalan
näytteenottoyksikössä muuttuu. Tutkimuksessa pyrittiin löytämään hoitoprosesseja, joissa laboratoriotutkimukset
pyydetään polikliinisesti kiireellisenä. Tutkimuksessa selvitettiin myös polikliinisesti
kiireellisinä pyydettyjen tutkimuspyyntöjen kokonaismäärät ja mitkä ovat yleisimmät polikliinisesti
kiireelliset laboratoriotutkimuspyynnöt KYSissä. Tutkimuksessa saatavalla tiedolla pyrittiin
tuomaan näkökulmia paremman toimintamallin luomiseen.
Tutkimuksen tausta-aineistot saatiin kliinisen kemian osastonhoitaja Seija Paakkaselta. Ensimmäisessä
aineistossa oli kerättyinä kiireellisten laboratoriotutkimusten pyyntöjen lukumäärät arkipäiviltä
ajalta 24.1–25.2.2011. Toisessa aineistosta selvisi näytteenottotapahtumien kokonaisasiakasmäärät
samalta aikaväliltä. Aineistojen perusteella oli laskettu prosentuaaliset osuudet, oliko asiakas
tullut näytteenottoyksikköön ajanvarauksella, vuoronumerolla vai polikliinisesti kiireellisenä.
Tutkimus oli kvantitatiivinen ja aineisto kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella. Hoitoyksiköt, joille
kysely kohdistettiin, valittiin tausta-aineiston ja osastonhoitajan kokemusperäisen asiantuntijuuden
perusteella. Tutkimuksen kohderyhmäksi valittiin neljä hoitoyksikköä, joita olivat hematologian
osasto, syöpätautien poliklinikka, sydän- ja rintaelinkirurgian osasto sekä gastroenterologian osasto.
Tutkimuksen kohderyhmässä oli yhteensä 101 henkilöä (N=101).
Tausta-aineiston mukaan laboratoriotutkimuksia otettiin mainitulta aikaväliltä 5439 kpl, joista vuoronumerolla
79,2 %, ajanvarauksella 14,7 % ja polikliinisesti kiireellisinä 6,1 %. Kyselyn vastausprosentti
oli 13,9. Vastausprosentin ja tulosten luotettavuuden välillä oli vahva yhteys. Tutkimustulosten
perusteella useimmiten pyydettiin polikliinisesti kiireellisinä B-PVK+T, B-X-Koe, P-INR ja PKrea.
Nämä laboratoriotutkimukset pyydettiin esimerkiksi silloin, kun arvioitiin potilaan toimenpidekelpoisuutta.