Sähköisen asioinnin käyttö tiedonkeruussa : Maatalouslaskenta 2010 ja tuotantomenetelmätutkimus
Unkari, Kira (2011)
Unkari, Kira
Hämeen ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201201101173
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201201101173
Tiivistelmä
Tämä tutkimus käsitteli vuoden 2010 maatalouslaskennan ja tuotantomenetelmätutkimuksen tiedonkeruuta, jossa olivat mukana kaikki Suomen maatilat ja puutarhayritykset. Maatalouslaskenta-tilastotutkimuksesta vastaa Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus Tike, joka oli myös työn toimeksiantaja. Tutkimuksen tarkoituksena oli arvioida sähköisen asioinnin käyttöä maatalouslaskennan tiedonkeruussa. Tutkimuksessa haluttiin saada vastaus kysymykseen, miksi verkkopalvelussa vastaamista ei valittu, vaikka siihen oli mahdollisuus.
Tutkimuksen empiirinen aineisto koottiin maatalouslaskennan kyselyn tiedoista sekä teemahaastatteluilla. Tutkimuksessa kartoitettiin maatalouslaskennan tiedonkeruussa saatuja viljelijöiden taustatietoja tyypillisen eri vastaamistapoja käyttäneen vastaajan selvittämiseksi. Teemahaastattelujen avulla selvitettiin lisäksi vastaajien mielipiteitä verkkopalvelussa vastaamisesta.
Tutkimuksen mukaan vastaajien taustatekijät vaikuttavat siihen, valitaanko verkkopalvelussa vai puhelinhaastattelussa vastaaminen. Tulosten perusteella voidaan sanoa, että tulevaisuuden tiedonkeruiden vastaajilla on jo nyt hyvät edellytykset sähköiseen vastaamiseen, ja enemmistöllä tiloista on tekniset edellytykset sähköiseen asiointiin. Kuitenkaan kaikki vastaajat eivät tule lähitulevaisuudessa siirtymään verkkopalvelun käyttämiseen. Jos halutaan tarjota kaikille tiloille mahdollisuus vastata kyselyihin, verkkopalvelun rinnalla tulee edelleen tarjota vaihtoehtoinen vastaamistapa.
Tutkimus osoitti, että sähköisen asioinnin käyttöä viljelijätiedonkeruissa voidaan edistää panostamalla verkkopalvelun tekniseen toimivuuteen ja selkeyteen sekä ohjeistukseen ja käyttäjien neuvontaan. Sähköistä palvelua tulee edelleen kehittää yhteistyössä palvelun käyttäjien kanssa.
Tutkimuksen empiirinen aineisto koottiin maatalouslaskennan kyselyn tiedoista sekä teemahaastatteluilla. Tutkimuksessa kartoitettiin maatalouslaskennan tiedonkeruussa saatuja viljelijöiden taustatietoja tyypillisen eri vastaamistapoja käyttäneen vastaajan selvittämiseksi. Teemahaastattelujen avulla selvitettiin lisäksi vastaajien mielipiteitä verkkopalvelussa vastaamisesta.
Tutkimuksen mukaan vastaajien taustatekijät vaikuttavat siihen, valitaanko verkkopalvelussa vai puhelinhaastattelussa vastaaminen. Tulosten perusteella voidaan sanoa, että tulevaisuuden tiedonkeruiden vastaajilla on jo nyt hyvät edellytykset sähköiseen vastaamiseen, ja enemmistöllä tiloista on tekniset edellytykset sähköiseen asiointiin. Kuitenkaan kaikki vastaajat eivät tule lähitulevaisuudessa siirtymään verkkopalvelun käyttämiseen. Jos halutaan tarjota kaikille tiloille mahdollisuus vastata kyselyihin, verkkopalvelun rinnalla tulee edelleen tarjota vaihtoehtoinen vastaamistapa.
Tutkimus osoitti, että sähköisen asioinnin käyttöä viljelijätiedonkeruissa voidaan edistää panostamalla verkkopalvelun tekniseen toimivuuteen ja selkeyteen sekä ohjeistukseen ja käyttäjien neuvontaan. Sähköistä palvelua tulee edelleen kehittää yhteistyössä palvelun käyttäjien kanssa.