Huoneenlämmössä sekä mikroaaltouunimenetelmällä dekalsifioitujen kovakudosnäytteiden värjäytyvyyden vertailu

Abstract

Kovakudosnäytteen sisältämä kalsium täytyy poistaa luun pehmittämiseksi ja jatkokäsittelyn helpottamiseksi. Dekalsifiointiin voidaan käyttää joko happoja tai kelatoivaa liuosta. Etyleenidiamiiniteraetikkahappo EDTA on kelaatinmuodostaja eli se sitoo metalli-ioneja, etenkin kalsiumia ja magnesiumia. EDTA-liuoksella dekalsifioinnin etuna on, että se ei vaurioita luun solurakenteita, mutta haittana on sen hitaus. Patologian laboratoriossa kovakudosnäytteen dekalsifiointi tapahtuu huoneenlämmössä EDTA liuoksessa.

Opinnäytetyössä tutkittiin kuinka mikroaaltouunimenetelmällä tapahtuvan luukudoksen dekalsifiointi vaikuttaa näytteen värjäytyvyyteen ja vertailla, eroavatko mikroaaltouunimenetelmällä sekä huoneenlämmössä EDTA-dekalsifioitujen näytteiden värjääntyvyys toisistaan. Tutkimuksessa osa kovakudosnäytteistä dekalsifioitiin huoneenlämmössä EDTA-liuoksessa ja vertailunäytteet mikroaaltouunimenetelmällä EDTA-liuoksessa. Kudoskuljetuksen läpikäyneet kovakudosnäytteet leikattiin ja niille tehtiin hematoksyliini-eosiini-, Gomori- sekä Van Gieson-värjäykset.

Huoneenlämmössä dekalsifioitujen näytteiden käsittelyajat vaihtelivat 3-4 viikkoon. Mikroaaltouunimenetelmällä käsiteltyjen näytteiden dekalsifiointiaika oli huomattavasti lyhyempi, 6 – 30 tuntia. Värjäytymistä arvioitiin erikseen luukudoksen, luuytimen sekä lihas- ja sidekudoksen osalta. Luu- ja pehmytkudosten osalta arvioitiin yksittäisten solujen sekä tuman erottumista. Vertailunäytteiden ja mikroaaltouunimenetelmällä käsiteltyjen näytteiden solukko värjäytyi hyvin, joten mikroaaltouunitekniikka ei vaikuta kudosten värjäytyvyyteen. Jatkossa voisi tutkia luuytimen dekalsifiointia mikroaaltouunitekniikalla.

A bone-containing tissue contains some 70 per cent of inorganic compounds, where the main component is calcium phosphate. One of the challenges is to ensure that the decalcification process does not damage the soft issue containing valuable diagnosis information. For example, the process time when using formic acid is short, but it also causes damages in soft issues.

The aim of this thesis was to compare the traditional EDTA decalcification process with microwave accelerated process which speeds up the analysis. One way to speed up the process is to warm up the sample by using ultrasonic waves where the molecules containing water or protein will warm up due to vibration and internal friction.

The thesis was carried out by preparing two sets of samples, one by traditional EDTA method and the second one by using microwave accelerated process. The process time was 3 to 4 weeks when using the traditional EDTA process and between 6 and 30 hours with the ultrasonic warming. This is a remarkable benefit for patient security.

Although the majority of the ultrasound accelerated specimen results were promising and staining of the tissue was good, further studies in order to get stabilised decalcification levels are needed.