Omainen ikääntyneen osallisuuden ja toimijuuden tukijana

Abstract

Opinnäytetyö tehtiin yhteistyössä Tampereen kotihoidon asiakasohjauksen kanssa. Tavoitteena oli tutkia kotihoidon asiakkaiden omaisten kokemuksia läheistensä voimavaroista ja toiminnasta. Tutkimuksessa selvitettiin, miten ja millaisena omainen näkee ikääntyneen läheisensä toimimisen arjessa. Toinen tutkimuksen tavoite oli konkretisoida, miten omainen voi omalla toiminnallaan edesauttaa ikäihmisen kotona asumista ja toimijuutta.

Opinnäytetyössä käytettiin kvalitatiivista eli laadullista tutkimusmenetelmää. Aineisto kerättiin haastattelemalla 12 kotihoidon asiakkaiden omaista. Haastattelut suoritettiin omaisten kotona 14.9. – 18.10.2011 välisenä aikana. Kaikissa haastatteluissa käytettiin puolistrukturoitua teemahaastattelumenetelmää. Aineiston analyysissä käytettiin teoriasidonnaista analyysimenetelmää. Teoriasidonnaisessa sisällönanalyysissä analyysi ei suoraan perustu teoriaan, mutta teoria toimii analyysin apuna. Opinnäytetyön teoreettiset lähtökohdat käsittelivät ikäihmisen toimintakykyä, osallisuutta ja toimijuutta.

Tutkimuksen perusteella saatiin tuloksia, joista käy ilmi, että omaiset osaavat kertoa todella laajasti läheistensä toimintakyvystä ja toimijuudesta erilaisissa arjen asioissa. Omaiset itsessään ovat ikäihmiselle tärkeä voimavara ja toisaal-ta ikääntyneen läheiset ovat merkittävä apu muiden ikäihmisen voimavarojen tunnistamisessa. Hyödyntämällä tätä ikääntyneen ja omaisen kokemustietoa kotihoidon työssä saadaan parannettua ikäihmisen hyvinvointia ja arjen suju-vuutta. Omaisten avulla ikäihmiset voivat pärjätä yhä pidempään kotona. Hoi-don laadun ja toimivuuden kannalta ikäihmisen omaisten ja kotihoidon dialogi-nen yhteistyö on välttämätöntä. Tutkimustuloksista voidaan johtaa lopputulos, jonka mukaan omaisten tuki ja apu ovat selvässä yhteydessä ikäihmisen toimi-juuden ylläpitämiseen ja vahvistumiseen.

Tulevaisuudessa ikäihmisten väestöllinen osuus kasvaa, jolloin yhteiskunnan isona haasteena on kotihoidon resurssien riittäminen. Jatkossa on yhä merkittävämpää huomioida ikäihmisen omaiset osana saumatonta palveluketjua. Omaisten ollessa osa ikäihmisen arkea on tärkeää kiinnittää entistä enemmän huomiota omaisten jaksamiseen.

Services for the elderly have been a topic for public discussion in our society for a while now. The elderly need help in household duties and in running errands. These services are normally connected with homecare or medical services. This study examined how the elderly cope at home with the help from their family members. Furthermore, the aim was to describe how family members see the functional ability of the elderly in everyday activities. Another objective was to investigate how family members can promote the functional ability of the elderly and their home stay. This study was commissioned by the Home Care Department of the city of Tampere

The theoretical underpinnings of the study dealt with theories of the elderly and their home, supporting a person's resources and ability to function, family members and co-operation. The research method was qualitative. The data were collected by using semi-structured theme interviews. The subjects of this study were twelve people who had an elderly person in the family. The data were content analyzed.

The results indicate that family members can be a significant help in the identification of elderly person's resources and ability to function. The family members support the home care service with their knowledge of the elderly. Furthermore, the family members in themselves are a resource for the elderly. With the help of a family member the elderly persons can cope and continue to stay at home longer. The main result of the study is that the support that the elderly receive from their family members is clearly connected to maintaining and strengthening the functional ability of the elderly.

In the future the number of the elderly will grow and the challenge for society is to secure the resources of home care services. At present it is still more impor-tant to pay attention to the role of family members as part of the seamless ser-vice chain of the elderly.