Geokätköily ympäristökasvatuksen menetelmänä : Aulangon geokätköt
Linna, Ainokaisa (2011)
Linna, Ainokaisa
Hämeen ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201202202352
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201202202352
Tiivistelmä
Tämän työn tarkoituksena on suunnitella ja tehdä Aulangolle geokätköjä uudenlaisen opastusviestinnän välineiksi. Geokätköt ovat maastoon piilotettuja rasioita, joiden sisälle sijoitetaan alueen luontoa ja omaleimaista historiaa edustavat opastetekstit. Työ on tilaus Metsähallituksen luontopalveluilta, joka toteuttaa ympäristökasvatustehtäväänsä opastusviestinnän avulla. Tätä suunnitelmaa rajaavat Metsähallituksen opastusviestinnän määritelmät, Aulangon puistometsä ja geokätköilijöiden toiveet. Tässä työssä huomioitiin erityisesti geokätköilyä harrastavat nuoret ja perheet.
Tutkimusmenetelminä käytettiin ympäristökasvatuskirjallisuuden ja ympäristöpsykologian tarkastelua ja kyselyä geokätköilyn harrastajille. Työssä tarkasteltiin myös jo olemassa olevia tutkimuksia geokätkennästä, ympäristökasvatuksesta sekä ulkoilmaopetuksesta. Aulangolla tehdyt uhanalaisten eliöiden lajistokartoitukset olivat myös tarkastelun kohteena.
Ympäristökasvatukseen liittyvä kirjallisuus johdatteli sujuvasti tutkivan ja kokemuksellisen oppimisen teorioiden kautta pohtimaan, miten geokätköilyä voitaisiin hyödyntää ympäristökasvatuksen menetelmänä kouluissa, ja mitä geokätköillessä oikeastaan voi oppia.
Tuloksena saatiin aikaan yhdeksän geokätköä. Voitiin myös päätellä geokätköilyn soveltuvan useiden eri oppiaineiden opetukseen, kuten ympäristökasvatuksessa onkin pyrkimyksenä. Lisäksi geokätköilyn todettiin parantavan kotiseudun tuntemusta ja tätä kautta luonnon arvostusta.
Tutkimusmenetelminä käytettiin ympäristökasvatuskirjallisuuden ja ympäristöpsykologian tarkastelua ja kyselyä geokätköilyn harrastajille. Työssä tarkasteltiin myös jo olemassa olevia tutkimuksia geokätkennästä, ympäristökasvatuksesta sekä ulkoilmaopetuksesta. Aulangolla tehdyt uhanalaisten eliöiden lajistokartoitukset olivat myös tarkastelun kohteena.
Ympäristökasvatukseen liittyvä kirjallisuus johdatteli sujuvasti tutkivan ja kokemuksellisen oppimisen teorioiden kautta pohtimaan, miten geokätköilyä voitaisiin hyödyntää ympäristökasvatuksen menetelmänä kouluissa, ja mitä geokätköillessä oikeastaan voi oppia.
Tuloksena saatiin aikaan yhdeksän geokätköä. Voitiin myös päätellä geokätköilyn soveltuvan useiden eri oppiaineiden opetukseen, kuten ympäristökasvatuksessa onkin pyrkimyksenä. Lisäksi geokätköilyn todettiin parantavan kotiseudun tuntemusta ja tätä kautta luonnon arvostusta.